Vuoden ensimmäistä varsaa odotettiin innolla. Talliin jäävien varsojen määrä oli vielä epäselvä, mutta kaikki olivat melko varmoja siitä, että tämä varsa jäisi meille asumaan, oli se sitten vaikka kolmijalkainen. Taikan toinen varsominen sujui vaivatta ja pian karsinassa touhutti Kena, erikoisen värinen pikkuvarsa. Sinna ihastui pieneen tulokkaaseen niin paljon, että aloin itsekin heltyä: kyllähän meille tuollainen söpöys tarvitaan.

Katsoessani vanhempien luonteita tiesin, että Kena saattaisi olla sekoitus vanhempiensa "huonoja" puolia. Kauhukuvissani Kenasta tulisi varpaita tallova, tuntilaisia seinään linttaava ilkikurinen poni, joka ryntäilisi sinne tänne tunneilla. Toisin kävi. Tamma on osoittautunut rauhalliseksi kaveriksi. Emän stressiherkkyys näkyy kuitenkin Kenassa: liika häsellys ja kiire antavat tammalle syyn lotkauttaa korvansa niskaa myöden ja väläytellä hampaitaan. Molempien vanhempien ihmisrakkaus näkyy myös Kenassa. Siitä on mukava hamuta tutun hoitajan takin huppua, höristä tarhasta hakevalle tallityöntekijälle ja kuunnella korvat höröllä tuntilaisen pelonsekaisia tuntemuksia ensimmäisestä maastotunnista.

Isän mahtava luonne ratsuna sekoitettuna emän ahkeraan ja luotettavaan tuntiponimaisuuteen loivat Kenasta hauskan paketin. Se on erittäin miellyttämishaluinen ja innokas tekemään sen, mitä ratsastaja avuillaan ohjeistaa. Kenaa voisi kehua reippaaksi hevoseksi, johon saa kuitenkin hyvin kontrollin ja tuntuman. Liika vatvominen ja epäselvät avut saavat tamman hermostumaan ja nakkelemaan niskojaan. Ravi näyttää nousevan tamman parhaaksi askellajiksi. Esteillä Kena tarvitsee ratsastajalta tukea teiden hahmottamiseen ja hyvään reittisuunnitteluun. Muun tamma hoitaakin melkein itse. Sen hyppytyyli on ponnekas. Vauhdista huolimatta maastoponiksi Kena on varsin lystikäs tapaus. Jos ratsastajaa ei hirvitä vikkelästi vaihtuvat maisemat, Kena on hyvä maastokaveri. Luotettavuudeltaan se on täysi kymppi, kuten emänsäkin.

Tulevaisuuden koulutustasoksi kouluratsastuksessa uumoilisin helppoa A:ta. Kenasta löytyy taitoa ja tahtoa oppia, eikä ponin rakenne tunnu olevan este tälle tasolle. Esteillä katsotaan miten tamma kasvaa, mutta parhaimmillan Kena pääsisi emänsä tasolle, aina 90cm radoille asti.

Ja kuten sanottua, Kenasta emme vaan osaa luopua. Tamma jää siis asumaan tallille ja pääsee aikanaan tuntihevosen hommiin. Vieroitus suoritetaan 5.4.2011, jonka jälkeen tammalle voidaan jo ottaa oma hoitaja. Näillä näkymin Kena nähtäisiin tunneilla kevätkaudella 2013 :)

5.2.2012
Hiphuraa, Kena on tänään kolme vuotta vanha tamma! Syksy meni hyvin, Kena on päässyt kiinni talliarkeen ja ollut mukana muutamalla maastoreissulla käsihevosena. Hyvin näyttää toimivan ja maastopoluilla poukkoilu on ollut tamman mieleen erityisen paljon.

Ensi viikosta lähtien aletaan sitten treenaamaan enemmän ratsastajan kanssa toimimista. Varusteet alkavat olla jo tuttuja, mutta edetään hiljakseen. Kevään aikana olisi tarkoituksena saada ainakin käynti ja ravi toimimaan selästä käsin, mutta eiköhän me laukkaankin ehditä tutustumaan. 8 kuukautta enää ja sitten Kena onkin päätallin kaiken karvainen ja täysikäinen asukki :)

17.7.2011
Kenaa kiusaavat paarmat, armotta. Olemme laittaneet vaikka minkämoista ötökkäsuihketta (joka muilla tallin hevosilla on tehoaa hyvin), mutta ainut keino on pitää tamma sisällä pahimpana paarma-aikana. Kenasta on siis tullut vähän yöhiippailija. Onneksi meillä on nyt käytössä myös kevyt kesäloimi, joka pitää purevat ilkimykset loitolla. Eihän meidän suloista nuorikkoa saa kiusata noin (ai onko Kena mamman mussukka? No totta maar on).

Olemme kävelleet paljon riimun kera ja se on ihan tuttu juttu jo. Hoitotoimenpiteet ovat hallussa ja Kena malttaa pysyä paikallaan kavioitakin katsellessa. Syksyn tullen pääsemme jo varusteoppiin ja ensi vuoden alusta ratsupuuhiin. Oi, onneksi aika menee näin nopeasti!

5.6.2011
Vein kasvattitallille porkkanaherkkuja tänään. Rasse ja Nanna olisivat varmasti halunneet osansa, mutta valitettavasti kaikesta sai yksin nauttia Kena. Ja ei suotta, tamma täyttää tänään 1 vuoden! Niin on aika kulunut (: Talvikarva lähdettyä Kena näytti ihan kapiselta ketulta, kun pulleaan varsamaiseen muotoon oli tottunut. Yksivuotias kesälaitumella laukkailija on taas oma itsensä - jykevä tuntiratsun alku.

Seurallisuus on jatkunut entisellään. Kenasta on tullut aavistuksen riiviömäisempi. Siitä on todella kiva hyöriä talutettaessa ja loikkia karkuun metsäkävelyllä. Olemme tavanneet jo vaikka mitä metsän uumenissa, eikä nuori ole ollut niistä pahemmin hämillään. Rusakkopariskuntaa Kena tuijotti pitkään ja otti muutaman napakan askeleen taaksepäin.

Kesälaitumella juoksentelevat myös uudet tuttavuudet, nimittäin tallin tuntihevoset ja -ponit. Kena on ottanut kontaktia myös näihin kavereihin. Parin ponin kanssa nahisteltiin alkuun, kun tamma tuli liian lähelle, mutta nyt pikkuinen näyttäisi sopivan joukkoon erittäin hyvin.

24.2.2011
Ei Kenan pitänyt alkujaan jäädä tallille, ei ainakaan näin varmasti! Tarkoituksena oli katsoa ensin, millainen otus Kenasta kasvaa ja vieroituksen kynnyksellä sitten päättää tamman kohtalosta. Mutta kun tammoja tarvitaan lisää ja Kenan luonnekin tuntui aika kivalta, niin päätös oli sillä selvä. Ja hei, kyllähän tallitaan jotain vähän erikoisempaa väriäkin!

Kena on hauska kaveri. Se juoksentelee emänsä vierellä lumisella laitumella. Taika ottaa äidin tehtävänsä vakavasti ja pitää huolta siitä, ettei varsa lähde väärille teille. Kavereita ei saa härnätä eikä isojen hevosten jalkoihin ole syytä mennä. Kena on kasvanut huimasti ensimmäisten viikkojen aikana ja näyttäisi kasvavan aika jykeväksi poniksi. Hyvä vaan!

Tuntuu huimalta, että Kena on tunti-ikäinen "vasta" keväällä 2013. Mutta toisaalta, siihen on enää kaksi vuotta. Eiköhän nekin vuodet mene aika vauhdilla. Kai.

        © AINO 2002-2010. LUVATON KOPIOINTI KIELLETTY.