2005  Loka - Marras - Joulu
2006  Tammi - Helmi - Maalis - Huhti - Touko

19.8.2006 - Lumin kuolema
Sonjan luovuttua hoitajuudestaan, päätimme Iidan kanssa hoitaa eläketammaa kahdestaan loppuun asti. Tänä aamun huomasimme, että Lumen oli hankala nousta jaloilleen. Noin puolen tunnin päästä tamma vaipui uneen eikä siitä herännyt. Eläinlääkäri vahvisti kuolinsyyksi vanhuuden.

Kiitämme tammaa suuresti näistä 16 vuodesta. Lumi haudataan maanantaina 21.8 kello 12.30 tallin omalle hautausmaalle muiden edesmenneiden joukkoon.

31.5.2006 - Hoitotarina
Astelin tienviertä tallille päin huppupäässä ja takkiani rutistaen, sillä ulkona satoi kaatamalla. Sisällä oli mukavan lämmintä ja heinän ja hevosen tuoksu ympäröivät minut. Kävelin käytävää pitkin Lumen karsinalle. Poni hörähti tervehdykseksi, kun pysähdyin sen karsinan luo. ”Odotahan muoriseni, tulen kohta puoliin”, sanoin ja kävin heittämässä reppuni hoitajien huoneeseen ja tervehdin muita huoneessa olijoita. ”Tänään sitten pidetäänkin hevoset sisällä lopun iltaa.” Aino sanoi ja kaatoi samalla minulle ison höyryävän kupillisen kaakaota. ”Kiitos.” hymyilin ja istahdin sohvalle muiden viereen.

Juttelimme niitä näitä hetken aikaa, kunnes päätin lähteä siivoamaan Lumen karsinan. Vein mukin tiskialtaaseen ja lähdin hakemaan talikkoa ja kottikärryjä. Parkkeerasin tavarat ponin karsinan eteen ja mietin, minne ihmeeseen voisin viedä tamman siksi ajaksi, kun siivoaisin karsinan. Käväisin kysymässä Ainolta voisinko viedä Lumen johonkin tyhjään karsinaan ja Aino sanoi käytävän päässä olevan yksi tyhjillään oleva karsina. Siispä vein muorin sinne ja siivosin karsinaa hikiset puoli tuntia. Tämän jälkeen autoin vielä ruokinnassa ja käväisin katsomassa, josko Lumen varusteet olisivat tarvinneet puhdistusta, mutta eivät ne tarvinneet. Sitten päätin harjata ponin oikein kunnolla ja perusteellisesti. Aloitin päästä, putsasin kaviot ja pääsin melkein häntään asti, kunnes Lumi päätti, että oli aika lopettaa ja alkoi temppuilla. Se pyöri ja hyöri karsinassaan, näykki aina välillä hihaani ja heitteli heiniään käytävälle saakka. ”Vai haluaa rouva leikkiä”, hymähdin ja nykäisin Lumen riimunnarusta kevyesti, jotta tamma kiinnittäisi huomiota minuun. Lumi rauhoittui ja hörähti ystävällisesti. Otin Lumelta riimun ja sitä myötä riimunnarun pois. Tarkistin, että juoma-automaatti toimi ja lukitsin karsinan sanottuani Lumelle ensin hyvät yöt. Sitten hain reppuni hoitajienhuoneesta ja hyvästelin pari hoitajaa, jotka jäivät vielä laittelemaan tallia. Juoksin ulos sateeseen ja kuraisen tallipihan poikki. ”Nähdään taas pian poni”, ajattelin.

Oli inhottavan sateinen ilma, mutta onneksi moni hoitaja oli silti päässyt meitä auttamaan :) Joskus on ihan kiva olla sateella tallilla, tulee ainakin tehtyä kaikki sisähommat, jotka poutapäivinä jäävät vähemmälle.  Mainio tarina!

16.5.2006 - Hoitotarina
Tulin tänään ensimmäistä kertaa tallille. Saavuttuani tallin pihalle, seisoskelin vähän aikaa pihassa ennen kuin uskalsin mennä sisään, hieman ujo ihminen kun satun olemaan. Löysin Lumen karsinan melkein heti ja avasin karsinan oven. ”Hei Lumi” sanoin ja astuin sisään. Lumi hörähti takaisin ja tönäisi minua varovaisesti olkapäähän. Hymähdin ja nostin harjapakin karsinanoven suuhun, sillä ensitöikseni ajattelin harjata Lumen. Juuri silloin Aino ilmestyi luoksemme. ”Terve. Sinä taidatkin olla Lumen uusi hoitaja Sonja?” Hän hymyili aurinkoisesti. Menin hieman ’paniikkiin’ ja sähläsin jotain harjojen kanssa, tiputtaen suurimman osan lattialle ja kaataen harjapakin siinä samassa hötäkässä. Lumi seurasi tapahtumaa erittäin huvittuneena. ”Heh. Joo..siis tarkoitan hei! Ja kyllä, minähän se olen, Sonja, Lumen uusi hoitaja”, sanoin ja aloin nopeasti keräämään harjoja lattialta. ”Kuinka noloa!”, ajattelin itsekseni. ”Tein varmasti erittäin hyvän ensivaikutelman..” Aino ei kuitenkaan näyttänyt välittävän hölmöilystäni, vaan kysyi haluaisinko että hän esittelisi minulle paikat. ”Kyllä kiitos.” vastasin helpottuneena. ”Paitsi että en kyllä saanut harjattua Lumea vielä..” Sanoin ja rapsutin Lumea otsasta. ”No, joku toinen kerta sitten?” Aino kysyi. ”Joo, ehdottomasti, muuten luultavasti eksyn vielä tänne.” Sanoin ja vilkutin Ainolle hyvästiksi.

Käännyin Lumen puoleen. ”Miten ihmeessä minä aina onnistun möhlimään tällaiset tilanteet?” Lumi hirnahti iloisesti, kuin sanoen: ”Kuule Sonja, minä ainakin sain tilanteesta elämäni naurut.” Naurahdin ajatukselleni ja taputin Lumea kaulasta. ”Sinulta ei ainakaan positiivisuutta puutu.”

Jatkoin Lumen harjaamisen loppuun ja annoin hevosille parin muun hoitajan kanssa iltaruoat. Sitten palasin Lumen pariin ja höpöttelin sille jotakin vähän aikaa. Tamman silmät alkoivat jo painua kiinni, joten otin siltä riimun pois päästä, tarkistin, että vesi-automaatti toimii ja vedin karsinan oven hiljaa kiinni. Sanoin heipat muille hoitajille sekä Ainolle, ja otin reppuni ja lähdin kotia päin.

Kaikkihan me aina jännitetään uusia tilanteita ja kyllä minäkin sähelsin kun ensimmäisen hoitohevoseni otin (ruuna taisi karata karsinasta monen monta kertaa ja kerran karkasi vielä naapurin kaurapellollekin..). Eiköhän se siitä lähde Lumen kanssa sujumaan oikein hyvin :)

15.5.2006 - Hoitaja löytynyt!
Hoitajajonosta onnistuimme poimimaan uuden hoitajan Lumelle, kun Sonja aloittelee hommiaan toukokuun puolivälin aurinkoisena päivänä :) Tervetuloa hoitajaksi!

29.4.2006 - Ilman hoitajaa
Valitettavasti karhukirje ei herättänyt apilja vaniljaa, ja näin ollen joudumme sanomaan hänelle näkemiin. Lumikki etsii taas itselleen uutta hoitajaa, mukavaa seuraa eläkepäivien ajaksi.

23.3.2006 - Hoitotarina
Tänään kiiruhdin tallille jo 8.45 että kerkeisin touhuamaan tamman kanssa ennen kuin se menee tarhailemaan. Lumi höristi ihanasti korviaan ja päästi matalan hörähdyksen, kun avasin karsinan oven. Tarjosin tammalle porkkanan, josta se oli todella tyytyväinen. Hain Lumen harjat ja annoin tamman olla vapaana karsinassa. Lumi tutki huvittavasti harjapakkia ja jopa heitti yhden harjan pois pakista. Kielsin tammaa tekemästä näin, mutta siihen Lumi vastasi kääntämällä pyllynsä kohti minua. Säikähdin hieman ja hypähdin taakse päin. Lumi kääntyi nopeasti ympäri ja työnsi päänsä kainalooni, kuin anteeksi pyytäen. Loppu harjaus sujuikin jo ongelmitta.

Laitoin Lumelle varmuuden vuoksi suitset päähän, kun päätimme lähteä kävely lenkille hieman luikkaalle metsätielle. Kävelimme rauhallisesti tietäpitkin. Lauleskelin samalla tuttuja lauluja ja Lumi laahusti vieressäni pää alhaalla. Kävelimme noin 25 minuuttia ja tulimme takaisin tallin pihaan. Pihassa joku hevonen riepotti hoitajaansa ja Lumi säikähti tätä. Tarrasin kaksin käsin ohjista kiinni ja rauhoittelin tammaa äänellä. Pian tilanne oli ohi ja pääsimme takaisin karsinaan. Sitten olikin jo Lumen vuoro päästä tarhailemaan, joten vein sen tarhaan, jonne tuotiin juuri tarhakaveri Rainbow. Tarjosin molemmille porkkanat ja lähdin kotia kohti.

Lumihan oikein protestoi - "jos et anna leikkiä niin et sitten sinäkään leiki" ;) Hassu tamma - mutta hyvin eläväinen eläkeläinen silti. Ihanan vetreässä kunnossa säilynyt poni, jaksaa edelleen touhuta kaikenlaista.

18.3.2006 - Hoitotarina
Tulin tänään ensimmäistä kertaa tutustumaan "keltaiseen" tammaan. Kaikki lähti liikeelle siitä, että hain Lumen tarhasta. Tamma antoi nätisti kiinni ja käveli kiltisti vieressäni, hiukan ihmetellen uutta ihmistä. Tallissa laitoin Lumen karsinaan ja varmuuden vuoksi laitoin sen kiinni ettei mitään satu. Harjasin Lumen kovalla harjalla läpi. Tamma tykkäsi kovasti, kun harjasin sen kaulaa. Talvikarvahan siltä on irtoamassa, joten varmaankin kutisee jonkun verran :). Pölyharjallakin tamman harjasin. Pään harjasin pehmeällä harjalle, jonka jälkeen puhdistin kaviot. Aluksi neiti ei aikonut nostaa minulle yhtään jalkaansa, mutta pienellä lepertelyllä sain tamman pään kääntymään ja se antoi puhdistaa kavionsa kiltisti. Selvitin vielä hännän jouhet sormin, ja siinä menikin 20 min.

Näin ensimmäisellä kerralla en viistinyt lähteä Lumea taluttelemaan. Itse kun olen hieman varovainen hevosten kanssa, niin parempi katsoa kuin katua. Tallilla alkoi hevosten päiväruokinta minun ollessa siellä, joten päätin kysyä että saisinko osallistua. Sain antaa Lumelle sekä naapuri karsinassa asuvalle hepalle heinät. Kellokin alkoi jo näyttää niin paljon että oli pakko lähteä kotia kohti. Kävin vielä antamassa Lumelle yhden omenan, jonka se otti ahneesti kädestäni purskauttaen mehut silmilleni. En voinut kuin nauraa :)

Lumi osasi kyllä heti tarttua tilaisuuksiin ja näyttää mikä se on luonteeltaan - hellyyttävä, kiltti mutta myös vähän kujeileva vuonohevonen ;) Uskon että teillä tulee olemaan vielä äärimmäisen hauskaa!

18.3.2006 - Hoitaja löytynyt!
Eläkemamma ei jäänyt pitkäksi aikaa nurkkaan katselemaan muiden paapomista, sillä apilja vanilja siirtyy Lumikin hoitajaksi. Tervetuloa tallille hoitajaksi :) !

15.3.2006 - Ilman hoitajaa
Del joutui lopettamaan vietettyään mukavan kuukauden tallin hoitajana. Talli ja Lumikki kiittävät suuresti :) Nyt tamma on ilman hoitajaa.

12.2.2006 - Hoitotarina
Polkaisin pienessä lumisateessa tallille n. kello kaksi. Ilma oli vallan mainio, sillä pakkastakin oli vain vajaat -1 astetta. Tänään Lumella oli sen ansaittu vapaapäivä, joten ajattelin vähän puuhastella tamman kanssa jotain sitä rasittamatta. Törmäsin tammaan sen makoillessa silmät puoliummessa sen karsinan pohjalla. Tamma oli yltä päältä puruissa, joten tiesin heti, mistä hommat alkaisivat. En kuitenkaan vielä viitsinyt mennä hätistelemään Lumea ylös, joten hipsin hiiren hiljaa satulahuoneeseen ja päätin pesaista Lumen toisen riimun ja satulahuovan. Kun varusteet olivat puhtaat, vein ne kuivumaan kuivaushuoneeseen ja menin harjakorin kanssa Lumen karsinalle. Lumi oli vieläkin makoilemassa, mutta minut huomattuaan se nosti hieman päätään ja haukotteli makeasti.

Talutin pikku tamman käytävälle ja sidoin sen kiinni. Lumi haukotteli vielä jonkin aikaa suu ammollaan, mutta piristyi, kun aloin pyöritellä sen paksua karvaa. Lumesta lähtikin taas oikein mukavat tupot karvaa lattialle. Harjasin sitten tamman karvat suoriksi ja setvin jouhet puruista ja muista roskista. Kavioita ottaessani Lumi hieman pelleili kuopimalla lattiaa tai vetämällä koipeaan liian aikaisin alas. Pienellä komennuksella Lumi kuitenkin totteli taas vallan hienosti. Taputin tammaa ja päätin sitten hieman venytellä muorin etu- ja takapäätä. Venyttely oli minulle jo tuttua, joten pystyin ennakoimaan tamman liikkeitä. Lumi kuitenkin otti homman hienosti ja kun venyttely oli ohi, Lumi vielä itsekin venytti itsensä oikein pitkäksi. Naurahdin ja rapsuttelin sitä hetken aikaa. Ainon tullessa talliin kysäisin häneltä oliko vitostarhassa ketään. Tarhassa ei kuulemma vielä ollut, joten laitoin nopeasti tammalle ulkoloimen selkään ja talutin sen tarhaan siksi aikaa, kunnes olin saanut sen mökin siivottua. Irti päästyään tamma otti hurjan vauhdin tarhan toiseen päähän ja ravasi lentävästi tarhan aidan viertä. Hymyilin ja jäin vähäksi aikaa katsomaan tamman temmeltämistä pienessä lumisateessa. Se oli kuin satumainen näky, kun se tammamaisesti vingahteli ja pöllytteli lunta laukatessaan pientä ympyrää. Menin sitten siivoamaan karsinan, joka tällä kertaa oli taas hieman likaisempi. Toin karsinaan turvetta ja putsasin vielä kupit. Lähdin sitten hakemaan tammaa tarhasta, mutta minulla olikin kova työ saada virkeää muoria kiinni. Meinasin melkein jo jättääkin sen sinne, mutta lopulta pienen juoksuleikin jälkeen tamma tuli toisiin tuumiin ja antoi itsensä kiinni. Luultavasti tamma ajattelin saavansa ruokaa karsinassaan :D

Talliin päästyämme otin tammalta loimen pois ja tarkistin sen jalat, ettei siltä olisi pudonnut kenkiä tai tull ut mitään haavereita, kun se juoksi niin kovasti. Kaikki kuitenkin näytti olevan ihan kunnossa, joten jätin tamman katselemaan karsinansa ikkunasta ulkoilman tapahtumia. Kävin vielä sanomassa heipat tallin hoitajille ja muulle väelle ja lähdin sitten polkemaan kotiin päin.

(Nyt oli jo paremman pituinen (; ) Lumi irrotteli taas oikein kunnolla, kohta pääsee hevonen kunnolla irroittelemaan kun jää eläkkeelle ja pääsee vain päivittäin verryttelemään jäseniään työntekijöiden kanssa. Tammalta löytyi vielä näköjään huumorimieltäkin (;

11.2.2006 - Hoitotarina
Tallille tultuani hain saman tien kottarit ja talikon ja menin siivoamaan Lumen karsinan. Kun karsina oli siivottu, putsasin myös ruokakupin, joka oli kyllä ruuasta aika hyvin putsattu. Putsasin myös Lumen harjat ja harjasin myös satulahuopaa, joka oli yltä päältä vaaleiden karvojen peitossa. Pian olikin jo aika, kun Lumi haettaisiin sisälle, joten lähdin riimunnaru kädessäni Lumen tarhalle. Lumi oli jo portilla odottamassa ja sen kaveri oli tarhan toisessa päässä, joten sain sen helposti otettua sisälle. Talutin Lumen sen karsinaan ja otin siltä loimen pois selästä. Heitin sille vähän heiniä syötäväksi ja lähdin itsekin käymään kotona syömässä ja jätin myös tammalle sen oman ruokarauhan.

Palailin tallille n. kello 14 ja kävin katsomassa tuntilistaa. Tänään Lumella ei olisi ketään ratsastajaa, joten hoidin sen liikutuksen. Ajattelin tänään lähteä taluttamaan Lumea maastoon, kun aurinkokin oli alkanut pilkottamaan näin päivemmällä pilvien lomasta. Kävin kuitenkin ensin kysymässä luvan Ainolta, että saisin lähteä maastoon ja hän antoi luvan minulle ilomielin. Menin hypellen Lumen karsinalle harjakori kädessäni ja rupesin reippain vedoin harjaamaan Lumen paksua karvapeitettä. Otin lopuksi kaviot ja hain suitset, joiden kuolaimet olin lämmittänyt lämpöisen veden alla. Lumi otti tällä kertaa kuolaimet ihan nätisti suuhunsa, ja haukottelikin oikein makeasti suu ammollaan.

Kävelimme reippaasti lantalan ohi metsään vievälle tielle. Ilma oli todellakin muuttumassa ja pian taivas oli miltei pilvetön, ja aurinko paistoi komeasti lumisten kuusten takaa. Kun olimme kävelleet jo jonkin aikaa, Lumi hiukan rauhoittui ja vauhtikin alkoi epäilyttävästi hidastumaan. Lopulta sainkin melkein vetää tammaa perässäni. Katselin kiinnostuneena maahan, jossa oli paljon erilaisten eläinten jälkiä; ainakin jäniksen, ketun ja hiiren jäljet. Kun olimme kävelleet n. 3 kilometriä metsän siimeksessä, kuulin rätinää eräästä tien vierellä olevasta pensaikosta. Lumi pysähtyi saman tien ja nosti päänsä korkealle ja tuijotti silmät ammollaan puskaan päin. Keräsin ohjia käteeni ja yritin toivottomattomasti saada tammaa liikkeelle. Pian pensaikosta lennähtikin komea mustarastas. Lumi hieman säpsähti, mutta pysyi silti kiltisti paikoillaan ryntäilemättä mihinkään suuntaa. Rapsutin sitä lavasta ja jatkoimme vielä vähän matkaa, ja käännyimme sitten takaisin päin tallille. Otimme myös pätkän ravia matkalla, kun varpaani alkoivat epäilyttävästi tulla tuntumattomiksi.

Kun palasimme tallille, tallilla oli jo paljon hoitajia ja tuntilaisia. Eräs tenavatuntilainen ihasteli kaunista hoidokkiani ja tietenkin me olimme Lumen kanssa erittäin otettuja. Vein Lumen karsinaan ja riisuin siltä suitset. Vietin sitten vielä pari tuntia tallilla auttamassa tuntilaisia, ja muutenkin vain rapsuttelemalla Lumea sen jokaisesta paikasta.

Muutama tenavatuntilainen unelmoi aina Lumesta (; Tamma on nyt talvella äärimmäisen suloisen näköinen karvapallero - joka muuttuu sitten keväällä kauniiksi kantakirjaponiksi. Mukavan maastoreissun teitte, ei mustarastaskaan pahasti säikäyttänyt vanhusta.

10.2.2006 - Hoitotarina
Tulin tallille siinä puoli kahden aikoihin ja vaihdoin nopeasti tallivaatteet päälle hoitajien huoneessa. Hain harjaämpärin satulahuoneesta ja tapasin tamman taas sen tapansa mukaan karsinan perältä nuokkumasta. Lumi tuli luokseni ja kerjäsi rapsutuksia työntämällä minua turvallaan. Rapsuttelin hetken aikaa tammaa mahan alta, ennemmin kuin aloitin sen puunaamisen. Tamma näytti olevan ihan kunnossa, joten jatkoin harjaamista pitkin vedoin ja katsoin välillä, kuinka tamma näytti pitävän harjauksesta. Otin lopuksi kaviot ja setvin sen takkuiset jouhet. Kun harjaus oli päättynyt vein harjaämpärin pois ja etsin Ainon, joka olikin toimistosta. "Moi. Mistä voisin lainata Lumelle juoksutusvarusteita, kun ajattelin juoksuttaa sitä tuossa kentällä?" Aino kertoi, että löytäisin sopivat välineet satulahuoneesta, joten lähdin pikaisesti hakemaan ne sieltä. Otin Lumen käytävälle ja varustin sen siinä. Otin pitkän liinan käteeni ja juoksutusraipan ja talutin tamman pihalle.

Kentällä kävelytin tammaa ensin molemmissa suunnissa pari kierrosta ja käskin sen sitten ympyrälle. Lumi oli kuin vanha tekijä ja meni muitta mukinoitta ympyrällä. Kun olin antanut Lumen kävellä tarpeeksi komensin sen raviin. Lumi nosti heti sulavan ravin ja ravasi kiltisti liinan päässä. Käskin tamman sitten käyntiin ja pysäytin sen. Tamma seisoi kiltisti niin kauan, kun pääsin sen luokse ja vaihdoin suuntaa. Kävelytin tammaa tässäkin suunnassa hieman, että se saisi hieman tutkiskella muuttunutta tilannetta. Otin sitten taas ravia ja neiti lähti vähän äkkipikaisemmin raviin, mitä viimeksi.  Kun tamma näytti vertyneen ja tulleen rennommaksi annoin sen ottaa hieman laukkaa. Otin vielä toiseen suuntaan ravit ja laukat ja kävelytin sitten tammaa kentällä 15 minuutin ajan. Katsoin sitten kelloani ja totesin juoksutuksen kestäneen 45 minuuttia, joten se saisi riittää tällä kertaa. Taputin ja kiitin tammaa hyvästä suorituksesta ja vein sen sitten talliin.

Otin tammalta varusteet pois ja harjasin sen piikkisualla. Tarkistin vielä kaviot ja heitin tammalle talliloimen selkään, kun sille oli vähän tullut hiki. Jätin tamman hetkeksi seisomaan käytävälle ja siivosin karsinan perusteellisen hyvin. Kun karsina oli puhdistettu, putsasin vielä kupit ja pyyhkäisin sienellä puruissa olevaa suolakiveä. Vein sitten käyttämäni tavarat pois ja toin tamman karsinaan. Heitin sille vähän naposteltavaksi heiniä ja rapsuttelin sitä hetken aikaa korvien takaa. Menin sitten hakemaan kaapista tavarani ja lähdin kotiin päin Lumen karsinan kautta tarkistamassa, että ovi oli varmasti lukossa ja sanomaan neidille moikka.

Muista edelleen katsoa ettei tarina ala 'ryöstäytymään käsistä', eli että se pysyy sopivan pituisena. Muussa tapauksessa joudun saksien kanssa vähän leikkelemään tarinasta pieniä pätkiä pois, jolloin ehkä jotain sinun mielestä tärkeää saattaa poistua. Muuten hoidat todella hyvin ja ahkerasti!

7.2.2006 - Hoitotarina
Tänään pääsin jo vähän aikaisemmin koulusta, joten kerkesin tallille jo kahden aikaa. Astuin sisään lämpimään talliin ja vaihdoin vaatteeni hoitajien huoneessa. Hyppelehdin sitten Lumen karsinalle. Olin koko päivän koulussa suunnitellut meille vähän ohjelmaa täksi päiväksi. "Moikka taas. Mukava nähdä sinuakin", sanoin avatessani Lumen karsinan ovea. Tamma tuli heti luokseni ja rupesi hamuamaan takin hihaani. Rapsutin tyttöä otsasta ja tarkistin sen jalat, ettei niissä olisi turvotusta tai hokin reikiä. Tamma näytti olevan ihan kunnossa, joten käväisin hakemassa harjat ja talutin tamman tällä kertaa käytävälle. Sidoin sen kiinni ja rupesin sitten harjaamaan tammaa kauniiksi. Sen häntä varsinkin oli aivan puruissa ja kavioita ottaessani huomasin siltä tipahtaneen hokin vasemman jalan etukaviosta. Päätin ilmoittaa asiasta heti Ainolle. Koputin toimistonoveen, mutta ketään ei vastannut. Onneksi kuitenkin huomasin Iidan kävelen juuri talliin, joten kerroin hänelle asiasta.

Palasin takaisin Lumen luokse, joka jo hieman kärsimättömänä katseli ympärilleen. Jatkoin vielä vähän Lumen puunausta ja kun työni oli valmis, ajattelin heti töikseni siivota myös tamman karsinan. Annoin tammalle leivän palasen kiltistä käyttäytymisestä ja vein harjat pois. Hain samalla kottarit ja talikon ja aloitin heti karsinan siivouksen. Karsina oli tänään vähän likaisempi mitä aikaisemmin, ja neiti oli tänään nähtävästi päättänyt levitellä myös heiniään pitkin karsinaa. Kävin kippaamassa lannat lantalaan ja vein tavarat takaisin paikoilleen. Hain samalla satulahuoneesta Lumen suitset ja menin sitten Lumen luokse. Hymyilin ja laitoin tammalle suitset pähään pienen taistelun jälkeen, kun tamma ei millään halunnut aukaista suutaan. Muistinkin, että tamma oli hieman herkkä suustaan, joten rauhallisesti kun yritin, niin kyllähän se suu sieltä sitten aukesi. Talutin sitten tamman ulos ja kävelimme kentälle.

Vaihtelimme tamman kanssa suuntaa ja tein muutamia pysähdysharjoituksia. Tamma pysähtyi hienosti, mutta ei malttanut aina jäädä paikoilleen seisomaan. Kun sain sen sitten pysähtymään edes 10 sekunniksi se pukki minua päällään ja hymähteli tyytymättömyyksissään. Kun olimme pyöriskelleet jo monta kierrosta, otin myös hiukan ravia. Ravasimme muutaman kierroksen molempiin suuntiin ja jatkoimme sitten hieman pysähdys-peruutus harjoitusta.

Tallissa otin siltä suitset pois ja menin sitten pesemään kuolaimet. Suitset näyttivät myös olevan hieman likaiset, joten päätin vähän pestä niitäkin satulasaippualla ja sienellä. Kuivasin remmit pyyhkeellä ja laitoin suitset niiden omille paikoille. Otin harjaämpäristä kaviokoukun ja kävin ottamassa Lumen kaviot, joihin oli tarttunut kiitettävä määrä jäätynyttä lunta. Menin itse hetkeksi istumaan hoitajien huoneeseen ja lukemaan hevoslehtiä. Pian tallille alkoikin ilmestymään lisää hoitajia, ja meillä oli erittäin hauskaa, kun puhuimme tallin hevosten kepposista ja muista tallilla tapahtuneista jutuista. Katsoin kelloani ja päätin käydä vielä viimeistelemässä Lumen karsinan ennemmin kuin lähtisin kotiin. Kun olin lähdössä tallilta käväisin vielä katsomassa että kaikki oli OK ja ovi varmasti lukossa, Lumi hirnahti kävellessäni sen karsinan luokse. Lähdin sitten kotiin odottamaan seuraavaa tallipäivää.

Kannattaa tarkkailla hoitotarinan pituutta esim. Wordin avulla, sopiva pituus on sellainen puoli sivua (fonttikoko 12). Pitkiä tarinoita joudun vähän lyhentelemään, jotta ne eivät venyttäisi hoitokirjaa liikaa. Lumen kanssa sujuu oikein mainiosti :)

6.2.2006 - Hoitotarina
Sain tänään koulun jälkeen kyydin tallille äidiltäni. Tallille päästyäni mieleni kuitenkin heti virkistyi ja suuntasin oitis Lumen karsinalle. Pieni tamma seisoskeli takapuoli oveen päin pää painuksissa ja silmät ummessa. Vanha rouva asteli ylväästi ovelle ja pujahdin ovesta sisään. Rapsutin Lumea otsasta ja puhalsin lämmintä ilmaa sen sieraimiin. Lumi painoi uudestaan silmänsä kiinni ja puhahti hiljaa. Hymyilin ja katsoin nopeasti tamman läpi, ettei sen jaloissa tai muualla olisi mitään erikoista. Eipä näyttänyt olevan, joten käväisin viemässä reppuni ja muut kamani kaappiini ja hakemassa Lumen harjat. Palasin takaisin Lumen karsinalle ja yllätin sen jälleen imuroimasta karsinansa pohjalta heiniä. Aloitin jälleen piikkisualla ja harjasin Lumen aina pehmeimpään harjaan asti. Lumi näytti nauttivan harjauksesta ja lopettikin syömisen heti, kun sain harjat käteeni. Taputin tyttöstä taas kiltistä paikallaan olosta ja otin lopuksi sen kaviot. Selvitin vielä takkuisen hännän ja katsoin tulostani. "No ovatpahan karvasi ainakin suorassa!" Naurahdin ja rapsuttelin leppoisasti tammaa mahasta. Halasin sen kaulaa ja lähdin viemään harjoja pois.

Matkalla jäin hieman juttelemaan hoitajien kanssa ihan vain tallin asioista ja kaikki olimme todella innoissamme talvivaelluksesta. Ajattelinkin kysäistä Ainolta, jos pääsisin vaikka Lumella osallistumaan tähän vaellukseen. Pian kännykkäni soi ja äiti lähetti viestin, että joutuisi hakemaan minut vieläkin aikaisemmin mitä oli puhunut. Siirsin sitten Lumen käytävälle ja sidoin sen hetkeksi kiinni, kunnes saisin siivottua sen karsinan. Hain nopeasti kottarit ja talikon ja ryhdyin työhön. Onneksi karsina ei tänäänkään ollut erityisemmin likainen, joten selvisin aika helpolla. Tyhjensin kottarit lantalaan ja toin vähän alusia karsinan pohjalle. Annoin sitten tarvikkeeni seuraavalle hoitajalle ja lähdin hakemaan ämpäriä ja sientä, että saisin putsattua ruoka- ja juomakupit. Ruokakupissa oli vielä vähän ruuantähteitä, mutta onneksi sentään tammalle oli ruoka kelvannut. Kun tehtävä oli suoritettu palautin tavarat takaisin paikoilleen ja menin Lumen luokse. Lumi siellä jo kärsimättömänä odottelikin karsinaansa pääsyä, joten vein sen takaisin mökkiinsä. Varmistin vielä, että ovi oli kunnolla kiinni ja menin hakemaan reppuni kaapista. Pian äitikin jo soitteli, että tuli hakemaan, joten lähdin sitten murheissani kotiin lukemaan tylsiä ranskan sanoja. Toivottavasti huomenna kerkeän olla tallilla kauemmin. :>

Trés bien, merci (; vai mitenkäs tuo nyt menikään (Ranskan opinnot jäivät aika lyhyeen..) Hienosti Lumea hoidat <: Tamma sai oikein ahkeran ja toimeliaan hoitajan itselleen, ei tule eläkepäivistä tylsiä karsinassa seisomispäiviä ainakaan!

5.2.2006 - Hoitotarina
Lähdin kotoa reippaasti polkemaan tallille. Olin todella innoissani uudesta hoitohevosesta, joka sijaitsi meitä lähellä olevalla ratsastuskoululla. Olin käynyt viikolla katsomassa ratsastuskoulun hevosia ja kyselemässä hoitohevosta. Valitettevasti silloin ei vapaita hevosia ollut, mutta nyt tallilta vapautui nätti norjanvuonohevostamma. "Voi kuinka ihanaa", ajattelin polkiessani 29 asteen pakkasessa tallille. Naama kohmeessa astuin lämpöiseen talliin ja sain tervehdykseksi monen hevosen hörinän. Tervehdin käytävällä olevia muita hoitajia ja esittelin itseni. Hoitajat tuntuivat todella mukavilta ja ystävällisiltä, ja tiesin, että pitäisin tästä tallista. Katsoin kelloa ja huomasin sen olevan lähellä puolta yhtä. Lumi siis olisi karsinassaan. Kävelin Lumen karsinalle ja huokasin, kun näin kauniin tamman seisovan karsinan perällä pää hieman painuksissa ja silmät ummessa. En viitsinyt herättää torkkuvaa muoria, vaan hipsin suoraa päätä hoitajien huoneeseen.

Etsin oman kaappini ja laitoin reppuni. Kun olin saanut lämmiteltyä, palasin takaisin tallin puolelle ja menin hakemaan harjat satulahuoneesta. Etsin käsiini Lumen harjat ja astelin sen karsinalle. Tamma olikin siirtynyt nyt karsinan ovelle ja katseli tuloani korvat hörössä. "Hei kaunis", sanoin lempeästi tammalle, ja se katsoi minua uteliaasti. Sydän pamppaillen aukaisin karsinan oven ja astuin sisään. Tamma peruutti askeleen ja katsoi minua hassusti pää hieman vinossa. Naurahdin ja laskin harjaämpärin maahan. Ojensin kättäni ja tamma siirsi päätään minua kohti ja alkoi haistelemaan vaatteitani. "Vaatteeni haisevatkin vielä varmaan hieman oudolle. Mutta odotas, kyllä meistä vielä kamut tulee, eikös?" Katsoin tammaa ja rapsutin sitä otsasta. Hetken minua haisteltuaan se ilmeisesti hyväksyi minut ja alkoi hamuamaan heiniä karsinan pohjalta.

Otin käteeni piikkisuan ja harjasin sen varovaisin liikkein. Tamma ei kiinnittänyt minuun enää mitään huomiota, joten harjasin sen läpikotaisin käyttäen melkein jokaista harjaa. Taputin tammaa toimenpiteen jälkeen ja otin sen kaviot. Silittelin sen tuuheaa karvapeitettä ja tein tuttavuutta tammaan. Ajattelin tänään vain ihan tutustua siihen kaikessa rauhassa, joten vietin vielä hetken sen karsinassa rapsutellen sitä joka puolelta. Vein sitten harjaämpärin pois ja otin riimunnarun ja talutin tamman käytävälle. Kävelin reippaasti hakemaan kottarit ja talikon ja ryhdyin sitten siivoamaan karsinaa. Karsina ei ollut kovin likainen, joten sen siivous sujui nopeasti. Siivosin sen perusteellisesti joka paikasta ja kävin kippaamassa lannat lantalaan. Toin lisää turvetta karsinaan ja putsasin vielä sen juoma- ja ruokakupin. Vein käyttämäni tavarat pois ja palasin neidin luokse, joka oli taas hieman torkkuvan oloinen. Aino käveli luokseni ja tervehti minua. Juttelimme pitkän tovin hoitamisesta ja kyselin tietoja Lumesta ja tallista. Painoin kaikki tietoni mieleeni, mutta olin myös valmis kysymään apua, jos jossain asiassa sitä tarvitsisin. Kysyin Ainolta, että voisinko käydä taluttamassa Lumea vähän kentällä ja Aino antoi luvan. Koska ulkona oli niin paljon pakkasta, heitin tammalle vielä loimen selkään ennen kuin suuntasimme aurinkoiseen talvi-ilmaan. Ulos päästyään Lumi virkistyi heti ja nosti kauniin päänsä ylös. Taputin sitä kaulalle ja kävelimme monta kierrosta kentällä nauttien ilmasta.

Kävelyn jälkeen palasin talliin ja vein Lumen sen karsinaan. Otin sen loimen pois ja vein sen omalle paikalleen. Putsasin myös harjat ylimääräisistä karvoista ja liasta. Katsoin kelloani ja oli aika lähteä kotiin syömään. Kävin vielä moikkaamassa kaunista neitoa ja varmistin, että ovi oli lukossa. Hain kaapista reppuni ja tervehdin vielä tallin väkeä. Lähdin sitten iloisin, mutta toisaalta haikein mielin polkemaan kotiin. Oli tosi kiva tallipäivä!

Mukavaa että viihdyit (: Lumen kanssa on usein helppoa ystävystyä, vanha tamma tykkää kaikenlaisista rapsuttelijoista ja on aina mielissään kun saa itselleen oman hoitajan. Alku lähti hyvin käyntiin, muista hiukan tarkkailla kuinka pitkä tarinasta tulee (pistin nyt kokonaisena tämän, oli kuitenkin eka tarina).

5.2.2006 - Hoitaja löytynyt!
Hoitohevosta jonottamassa ollut Del löysikin Lumesta hyvän hoitoponin, tervetuloa hoitajaksi :) !

4.2.2006 - Ilman hoitajaa
Yli vuoden hoitotaipaleen jälkeen Niina siirtyy taka-alalle, jolloin Lumikki on nyt ilman hoitajaa. Eläkkeelle pian siirtyvä mamma kaipaa itselleen paapojaa :)

21.1.2006 - Hoitotarina
Tulin tallille heti 11, kun olin saanut muut työt tehtyä. Lumi oli jo karsinassaan, joten siirsin sen käytävälle. Karsina olikin jo ehditty putsaamaan, joten aloin harjaamaan Lumea. Lumi rentoutti kaulaansa ja melkein sulki silmänsä. Päätin lähteä ratsastamaan, vaikka ilma olikin kylmä. Kun Lumi oli harjattu kunnolla, kaviot putsattu ja häntä suoristettu niin heitin sille loimen päälle. Olin kysynyt Iidalta, saisinko mennä loimen kanssa ja sain myöntävän vastauksen. Lumi oli kuin ennekin kanssani - se luotti minuun ja avasi suunsa kiltisti. Tosin se vähän aristeli kun en muistanut sen olevan niin herkkä.

Talutin Lumen pihalle ja joku hoitajista auttoi minut selkään. Lähdettiin matkaan. Lumi käveli reippaassa temmossa polkua eteenpäin. Lumi otti pari raviaskelta mutta sain sen rauhoittumaan kun puhelin sille. Olin onnellinen kun Lumi ei tänään ollut tunneilla. Menimme melko pitkän matkan käyntiä ja vasta 5km tallilta pyysin Lumen raviin. Lumi ravasi niin kun ennenkin, oikein ihanasti. Vahingossa onnistuin nykäisemään ohjasta ja Lumi säikähti kamalaa nipistystä suussa. Löysäsin ohjaa sitäkin enemmän ja päätin että en käytä ohjia tähän lainkaan. Jatkettiin ravissa vielä jokunen metri ja nostettiin laukka. Laukka oli yllättävän helppoa, vaikka ohjat vain roikkuivat käsissä. Yritin pitää ohjat kuitenkin laahaamatta maassa. Lumi laukkasi pehmeästi leveällä tiellä ja pian talli tuli näkyviin. Hidastin ravin kautta käyntiin ja menimme lopun 1km käytiä. Laskin ohjaa niin paljon kun vain pystyin ja Lumi venytti askeltaan. Taputin Lumea kaulalle ja puhuin sille, kuinka ihana se sitten onkaan.

Tallissa otin Lumelta suiset pois. Lumi oli helpottunut kun sai luvan luopua niistä. Vaihdoin fleeceloimen tilalle talliloimen ja laitoin Lumen karsinaan. Laitoin heinäverkkoon jokusen määrän heinää ja katsoin että vesiautomaatti oli puhdas. Vein fleece-loimen kuivauskaappiin ja palasin hoitajien huoneeseen puhdistamaan Lumen harjat. Kun hommat oli tehty, lakaisin vähän käytävää joka oli täynnä heinänkorsia. Sitten olikin lähdettävä kotiin. PS. Onko Lumen kanssa sama homma, että vain joka 3 hoitokerralla saa ratsastaa? Niin sitten kun se jää eläkkeelle.

Juu, edelleen koskee samat säännöt Lumen kanssa, vaikka tamma onkin eläkkeellä <: Muun liikutuksen hoitaa tallihenkilökunta. Hienosti hoidettu, vapaapäivä vierähti nopeasti maastoillessa.

18.1.2006 - Hoitotarina
"Huhhuh kun ihan huolettaa tyttöseni, kun en ole päässyt hoitamaan sinua". Silitin Lumen kaulaa kun tamma hörisi vierelläni. Lumi oli tunti sitten tullut tarhasta ja nyt se oli ihan naatti juostuaan kavereiden kanssa. Hetken rapsuteltuani ja juteltuani Lumen kanssa sidoin tamman karsinaan harjausta varten. Väsäsin pientä perusharjausta - pitkäkestoista sellaista ja Lumi näytti nauttivan. Lumi liikutteli korviaan kuuliaisena ja haisteli jatkuvasti taskujani jossa päivä sitten oli suklaakaramelleja.

Sain Lumen vihdoin harjattua ja talutin sen pihalle. Ilma oli suoraan sanoen valtavan kylmä joten kävelimme vain hetken kentällä. Lumi venytti askeltaan ja nautti siitä kun sai vähän liikuntaa. Hypin kentän ulommalla reunalla lumikinoksien päällä ja yritin saada Lumen kulkemaan uralla. Vaihdettiin suuntaa ja tehtiin voltteja. Miten tämä onkaan outoa maasta käsin. Lopettelimme heti vartin jälkeen ja talutin Lumen takaisin talliin. Lumi hörisi minulle ja näytti siltä kun olisi halunnut lähteä isommalle lenkille. "Nyt ei mennä minnekkään, huomenna sitten.." Silitin Lumea otsalta ja pilkkosin sen ruokakuppiin pari porkkanan palasta. Lumi hotkaisi ne kerralla ja rouskutti niitä kauan. Hetken Lumen kanssa karsinassa seisomisen jälkeen oli jo lähdettävä kotiin. "Tulen huomenna, sen lupaan", sanoin vielä Lumelle ja lähdin kotiin.

Miten on Lumen eläkkeelle jäämisen laita? Jatkaako se vielä tunneilla vai siirtyykö se jo pois siitä hommasta. Kisaaminen taitaa enää olla mahdoton homma.. vai?

Mukavaa että palasit :)
Lumen eläkkeen kanssa en ole oikeastaan pitänyt kiirettä. Tamma jatkaa nyt ainakin tammikuun tunneilla, mahdollisesti sitten jää eläkkeelle ja saat sen kanssa touhuta päivät pitkät ;) Kisaamista on otettu vielä muutamat kisat, se loppuu sitten samalla kuin nuo tunnitkin.

10.12.2005 - Hoitotarina
(Voi, myöhästyin tunnilta kun katsoin että se on 15:00-16:00) Avasin Lumen karsinan salvan. Menin sisään riimu & riimunnaru käsissäni ja tervehdin tammaa. "Rouva jääkin ensikuussa eläkkeelle", sanoin hiljaa Lumelle, joka katsoi minua iloisesti. Harjasin Lumen ennen tarhaan vientiä ja laitoin sille suojat sekä loimen. Lumen seisoessaan tarhassa putsasin karsinan ja hankasin kaikki mahdolliset astiat pesuharjalla. Hankasin Lumen varusteita valkoisella pyyhkeellä, vaikka ne eivät niin likaisia ollutkaan. Talutin Lumen takaisin sisään ja riisuin loimen. Puhuin tammalle koko ajan kun irrotin suojia. Lumi katsoi minua korvat pystyssä ja näytti kuuntelevan. Harjasin Lumen vielä kertaalleen ennen kotiinlähtöäni. Täytin heinäverkon ja autoin Iidaa valmistamaan illan ruokia. Itseasiassa vain tutustuin eri hevosten ruokintaan ja kannoin ruokaämpäreitä. "Kunhan saamme lisää pisteitä, ostan sinulle joululahjan". Silitin tammaani ja lähdin kotiin.

Lumi pääsee juu viimeinkin sitten eläkkeellee - lähinnä ikänsä puolesta (: Muutenhan tamma on hyvässä kunnossa ja jaksaa porhaltaa edelleen. Mahdollisesti siirretään Lumi yksityistunneilla käyviin hevosiin, jos näyttää siltä, että tamma jaksaa edelleen tunneilla hyöriä.

7.12.2005 - Hoitotarina
Lumi seisoi karsinassaan ja jo ilmeisesti odotti ulospääsyä. Silitin Lumea kaulalta ja pujotin sen päähän riimun. Sidoin Lumen kiinni karsinaan ja kannoin harjapakin oven luokse. Harjasin Lumen oikein puhtaaksi ja putsasin sen kaviot. Kun Lumi oli hoidettu, laitoin sille loimen päälle, myös suojat ja vein sen tarhaan. Lumi laukkasi tarhan toiseen päähän kaverinsa luokse. Palasin tallille putsaamaan Lumen karsinaa. Nostin likaiset aluset kärryihin ja levitin puhdasta turvetta tilalle. Tyhjensin Lumen ruokakupin, johon se oli jättänyt aamuisia kaurojaan. Samalla puhdistin vesiautomaatin ja heinäverkosta kaikki vanhat rehunorret. Sillä aikaa, kun Lumi vielä olisi ulkona niin söin evääni ja siirryin pihalle odottelemaan. Talutin Lumen talliin ja sidoin sen kiinni.

Kokeilin hoitokurssissa opittuja venytys-juttuja. Venytin ensin etujalkoja. Lumi tajusi heti mistä oli kyse ja venytti hieman itsekin jalkojaan. Takajaloissa oli hieman ongelmaa, sillä ne olivat mielestäni hankalemmat. Harjasin Lumen vielä pikaisesti ja viimeistelin sen pyyhkeellä - tyttö oli nyt oikein puhdas. Ajan kuluksi laitoin harjaan pieniä tupsuja ja letitin hännän kauniiksi. Talutin Lumen pihalle ja kävelimme kentällä. Yritin pysyä vauhdissa mukana, mutta Lumi meni liian kovaa. Kävelimme loput ja teimme vähän voltteja. Lopetettiin rennolla kävelyllä ja vein Lumen takaisin talliin. Otin Lumelta kuminauhat pois ja täydensin sen heinäverkon. Sitten olikin jo lähdettävä kotiin.

Takajalkojen venytys on hiukan hankalempaa, koska jalkojen liikerata ei ole niin suuri (sen huomaa välillä myös kavioiden puhdistuksessa). Hienosti sujui, sai Lumikin hyvää hoitoa ja paljon huomiota (;

6.12.2005 - Hoitotarina
(Mikä on tuo "Hoitaja kertoo itsestään"? Voiko siihen laittaa jotain?)
"Hei, tyttö. Tänään avataan kalenterin 6 luukku." Käänsin kalenteria ja Lumi otti suuhunsa leivänpalasen. Silitin tammaa ja laitoin sen päähän riimun. Harjasin Lumen melko pikaisesti, sillä haluan että se saa olla aikansa ulkona. Talutin Lumen tarhaan ja palasin putsaamaan karsinaa. Kärräsin puhtaita alusia karsinan lattialle ja levittelin niitä. Hankasin kuppeja pienellä pesuharjalla ja tasottelin vielä alusia. Kannoin varusteita valmiiksi karsinalle tuntia varten. Lumi oli aika tuoda sisään, joten lähdin hakemaan tammaa. Tuntiin olisi aikaa, joten harjaisin Lumen oikein kunnolla ja voisin vähän hieroa sitä pitkästä aikaa ennen tuntia. Kun Lumi oli kunnolla harjattu, vedin hihat ylös ja aloitin hieronnan. Ajattelin käsitellä selän. Hieroin hieman selkää molemmin puolin. Lumi oli ensin hämmästynyt, eikä uskaltanut rentoutua. Kuitenkin Lumi tajusi idean ja rentoutti lihaksiaan. Hieroin vähän alle ½ tuntia. Laitoin Lumelle varusteet ja sitten tunnille.