Hoitaja-info
Nimi: --
Aloittanut: --
Hoitaja kertoo itsestään:
Ei hoitajaesittelyä

Suoritetut merkit ja kurssit:

Hoitolomake

xxx = tallimerkintä     xxx = hoitomerkintä     xxx = ratsastusmerkintä

29.10.2010 - Hoitotarina
Olin aivan innoissani! Näkisin rakkaan Siirini kahden vuoden tauon jälkeen. Mietin kuumeisesti mitä tekisimme, sillä tehtävää oli paljon. Kävelin reippaasti tallitietä pitkin ja kiertelin kuralammikoita. Päivä olisi muuten ihana, jollei olisi niin ankea ilma. Lumi koristaisi maailmaa nyt. Minulle käy vain kaksi asiaa. Joko paljon lunta, joka ei tee ihania korkokenkiä hevosille tai sopivan kuiva, vihreä kesäilma, jolloin linnut laulavat ja aurinko paistaa. Mutta nyt ilma oli mitä oli ja joutuisimme kestämään sitä. Talli alkoi jo näkyä ja kiristin hieman vauhtia.

Astuin ovesta sisään. Ketään ei näkynyt. Paikat olivat aika samanlailla kuin ennen, mutta jotain muutoksia huomasin. Lähdin pihalle ja yritin muistaa missä Siirin tarha oli. Sieltähän tyttö löytyikin pikkuponin kanssa. Musta pieni pallero laukkasi kilpaa Siirin kanssa villisti pukitellen. Kutsuin hieman arasti Siiriä ja se pysähtyi nopeasti ja käänsi päätään suuntaani. Tamma tepasteli rauhassa luokseni ja Vinsa katseli tätä kummissaan, nythän oli leikin aika, eikä kukaan ihminen saanut sitä häiritä. Siiri kumminkin teki selväksi, että halusi tulla luokseni ja näytti kellertäviä hampaitaan ponille.

Siiri oli tunnistanut minut hajuni perusteella ja oli oikein iloinen tapaamisestani. Se halusi heti namia ja mitäs minulta löytyikään. Mutta tamma ei vielä tietäisi sitä, että pärjäisin sille nyt paremmin, eikä sen temput enää tehoaisi, mutta se nähtäisiin myöhemmin. Rapsuttelin tammaa siinä hetken, kun huomasin, että Aino käveli tallia kohti. Taputin vielä tammaa ja lähdin Ainon luokse. Siiri hirnui sydäntä särkevästi, mutta myöhemmin jatkaisin hoitohetkiä.

Aino jo huomasi minut, kun Siiri vähän ilmoitteli. "Terve Aino! Olen se Veera, jos vain muistat? Nykyään käytän lempinimeä Veeka." Sanoin naiselle. "Kyllä minä sinut muistan. Taisit käydä moikkaamassa jo Siiriä?" Hän kysyi minulta. "Kyllä ja hyvin näytti tunnistavan minut." Vastasin reippaasti. "Sen kyllä huomasin. Tammalle kahden vuoden ero on ollut liian pitkä eikä se haluaisi luopua sinusta näemmä edes hetkeksi, kun noin suuren mellakan siitä nosti, kun tulit tänne." Aino sanoi naurahtaen. Minä katsoin tammaa ja naurahdin itsekin. "Voisin varmaan tästä mennä putsaamaan tamman karsinan. Moneltako sen tarha vuoro loppuu, että milloin haen sen?" Kysyin Ainolta. "Sen kun muistaisin itsekin. Joskus kahden aikaan." Aino sanoi, nyökkäsin hänelle ja lähdin tallille putsaamaan Siirin karsinaa.

Hain kottarit ja talikon, jonka jälkeen menin Siirin karsinalle. Siivosin karsinan mahdollisimman hyvin ja levittelin uudet pahnat pohjalle. Vein tavarat pois ja siivosin sen jälkeen ruokakupin ja testasin juoma-automaattia. Menin sitten varustehuoneeseen. Etsin sieltä Siirin varusteet ja tarkastin niiden kunnon. Harjasin hienon valkoisen satulahuovan puhtaaksi karvoista ja laitoin paikalleen. Harjasin jalustinkumeista kuran. Aukaisin Siirin kaikki pintelit ja harjasin nekin liasta puhtaiksi. Kuolaimissa oli hieman likaa ja puunasin ne ihan kunnolla. Aikaa oli vielä jonkin verran ja järjestelin kunnolla tamman harjapakin. Putsasin myös harjat.

Kello oli pykälässä ja otin Siirin riimunarun. Lähdin kävelemään tarhalle päin. Siiri oli makaamassa maassa ja nousi heti ylös, kun kutsuin sitä. "Hieno tyttö" kehuin sitä ja kiinnitin riimunarun sen kangasriimuun. Avasin portin ja talutin Siirin pois. Vinsallekin tuli hakija, jotenka kumpikaan polleista ei jäänyt yksin tarhaan. Talutin tamman karsinaan. Sidoin tytön kiinni ja muistin jättää harjapakin tarpeeksi kauas. Otin tammalta toppaloimen pois. Käännyin ottamaan harjoja, kun kuulin epäilyttäviä ääniä. Käännyin ja näin Siirin, joka yritti avata solmua. "Voi Siiri, Siiri, Siiri. Tuhma tyttö!" Toruin tammaa ja tein hieman varasolmuja riimunaruun. Sain tamman harjattua ja siinä meni noin puolituntia, kun olisi pitänyt rapsuttaa noin 10min. yhdestä kohdasta. Vein harjat paikoilleen.

Laitoin tytölle nahkariimun ja riimunarun. Lähdin taluttelemaan sitä pihalle. Paljoa minulla ei ollut aikaa, mutta kävimme silti lähi metsässä. Tamma nautti kirpeästä säästä ja oli energiaa täynnä. Tulimme pian takaisin. Tyttö oli hieman kurainen, kun leikki lammikoissa ja niin minäkin, sillä vettä hieman roiskui. Vein Siirin karsinaan ja harjasin kuraisimmat kohdat. Kuivasin tytön jalat ja käärin niihin fleecepintelit. Rapsuttelin tammaa vielä hetken ja tarjosin sille namia. Siiri söi sen ja sitten minun oli aika lähteä.

Lumen ja kesäisen ilman välille jää ikävästi juuri tällaiset säätilat: harmaata ja sateista, tai vaihtoehtoisesti tuulista ja pimeää. Onneksi muutama syksyinen päivä on ollut ihanan valoisa ja aurinkoinen. Ne on kyllä taidokkaasti käytetty ulkona ratsastaen :) Parin vuoden takaa tuttu hoitaja on jäänyt hyvin Siirin mieleen - ja jos herkkuja saa, niin takuulla tamma tulee portille (joskus jopa kevyesti ravaten). Mukava kuulla, että yhteistyö löytyi nopeasti.

Ehdit puuhailla vaikka mitä ja kaikki tarvittavat työvälineetkin taisivat olla edelleen samoilla paikoilla :) Ainakin vaikutti siltä, että rutiini ja taidot olivat hyvin hallussa ja ongelmilta vältyttiin alusta loppuun asti. Siirinkään tavat eivät ole muuttuneet - solmujen aukominen on edelleen yksi hauskimmista ajanvietteistä! Kesällä syntynyt Sissi-varsa (GH's Civil) oli samanlainen keppostelija, keksien vaikka mitä jännää emänsä innoittamana.

21.10.2010 - "Harjaatko sinä minut?"
Siiri on taas ehtinyt olla pitkän tovin ilman omaa hoitajaa. Tuntilaiset ovat hellineet tammaa ja muu talliväki tehnyt parhaansa sen eteen, että Siirillä on seuraa. Tamma jää joulukuun 20. päivä tuntieläkkeelle, joten viimeisiä tuntihetkiä viedään. Siksi onkin mukavaa, että tamman entinen hoitaja - Rusina, nykyisin Veeka - palaa näin loppuvuodesta hoitamaan Siiriä.

Talliväki toivottaa Veekan tervetulleeksi tuttuun talliarkeen. Eläkeläistamman kanssa puuhatessa hommaa riittää, joten mielikuvitus on vain rajana :) !

13.5.2010 - Paluu satulaan (He C)
Tervehdin iloisesti Tinjaa, joka talutti maneesiin Siiriä. Ulkona tihkutti, joten päätimme luikkia seinien sisälle turvaan. Odotin että kaikki olivat sisällä ja edelliset hevoset matkalla talliin, ja suljin oven. Kävin tarkistamassa satulavyöt ja juttelemassa ratsastajien kanssa - olihan alkamassa Helppo C -tason ensimmäinen ratsastustunti.

- Moi Tinja, mukava nähdä sinua jälleen!
- Moi, pitkästä aikaa. Ihanaa palata taas ratsastuksen pariin, hän vastasi ja kertoi mitä oli ehtinyt puuhailla vuoden aikana. Jatkokurssista oli aikaa, mutta lohdutin Tinjaa sanomalla:
- Oppimassahan täällä ollaan, ei hätää. Jos jokin unohtuu niin kysy vaan. Kokeilemalla oppii ratsastamaan.
Hän hymyili takaisin ja lähti kävelemään pitkin ohjin uralle.

Tunti sujui rauhallisesti ja loppukäyntien aikana kyselin ratsastajilta ajatuksia tunnista ja mahdollisista tavoitteista tälle tasolle. Tinja pysäytti Siirin kohdalleni ja kertoi seuraavaa:

Siirtymisissä yhteistyömme oli melko tahmeaa, sillä taisimme yrittää Siirin kanssa tehdä asioita eri tahdissa.. Joko tamma yritti ennakoida tai en tehnyt apuja tarpeeksi selkeästi. Tätä se ratsastamattomuus teettää! Vauhtia oli tullut alkutunnista lisää, mutta toisaalta askellajinvaihdot tapahtuivat jotenkin vetämättömästi. En ehkä osannut rentoutua satulassa tarpeeksi siirryttäessä ravista käyntiin, sillä juoksuaskelilla tamman kanssa koko istunta jännittyi kun kaikki keskittyminen suuntautui hillityn kilometrivauhdin aikaansaamiseksi.

Annoin hänelle palautetta tunnista ja neuvoja, miten näitä voisi parantaa ensi kerralla. Tinja kiitti lopuksi ja jatkoi käynnissä eteenpäin. Olin hyvin mielissäni - ratsastaja oli analysoinut tuntiaan tarkasti ja ehtinyt pohtia syitä yhteistyön hetkelliselle puutteelle. "Tästä on tulossa hyvä ryhmä", mietin mielessäni.

5.9.2009 - Uusi hoitaja
Siirin loikoiltua kesällä kaviot kohti taivasta, pyörittyä silloin tällöin itsensä mudasta mustaksi ja laukattua maailman ääriin ja takaisin (eli aidalle ja nöyristelevästi ravissa kotia kohti), on aika taas tarttua syyskauteen kiinni. Tamma jatkaa tästä eteenpäin oman hoitajansa, Iinan, kanssa toimimista. Loppuvuoteen tulee luultavasti mahtumaan vielä kisastartteja, sekä tietysti ratsastustunteja. Viime kaudelta tuttuun tapaan Siiri nähdään alkeiskurssilla opettamassa harjoitusravin saloihin :)

10.3.2009 - Hoitotarina
Tulin tallille noin yhden aikaan ja lähdin hakemaan Siiriä tarhasta. Se tuli kiltisti vieressä kun talutin sitä karsinaan. Ajattelin, että tänään voisin talutella Siiriä maastossa tai jossain muualla hiukan. Vein Siirin karsinaan ja lähdin hakemaan suitsia ja harjoja. Kun tulin takaisin Siiri oli juuri menossa polvilleen, että pääsisi piehtaroimaan. Toruin Siiriä leikkimielisesti jonka se todennäköisesti ymmärsi. :) Otin Siirin karsinasta jossa oli harjannut siitä jo suurimmat purut pois.. Harjailin Siiriä vielä hetken käytävällä ennen kuin laitoin suitset. Sen jälkeen talutin Siirin ulos. Ulkos oli juuri saapunut joku tyttö joka oli myös lähtemässä taluttelemaan hoitsuansa..
Kysyin tytöltä että lähtisikö hän mukaani maastoon näyttämään reittejä.
- Juu tietysti voin. Hepatkin viihtyvät paremmin yhdessä..
- Niin. Mä oon Jenni. Kuka sä oot?
- Ada ja tää heppa on Tuuli.
- Voi mikä sattuma! Siiri ja Tuulihan on samassa tarhassa.
- Niinpäs onkin. Ei ihme että Siiri näytti jotenkin tutulta.
- Nii, mut mennääks nyt.?
- Joo..

Takaisin tallin pihassa:

- Ihanat nää maastot, sanoin Adalle.
- Niin munkin mielestä. Näihin ei kyllästy kun on niin vaihtelevaa.
- Nii mut mun kyyti tuli niin meen laittaan Siirin karsinaan, et nähään taas.
- Joo, moikka!
- Moi!

Otin karsinassa Siiriltä suitset pois ja harjasin sen. Siiri pääsisi vielä tänään maastoon 16-17 tunnille.. Mutta tällä kertaa ratsastaja selässä. Annoin Siirille mehua ja muutamia herkkuja. Siiten menin putsaamaan Siirin varusteet. Putsasin niitä vähän aikaa.
Ja menin Siirin karsinan luo ja kysyin ratsastajalta että tarviiko hän apua.
- Ei kiitti.
- Ok, moikka!
- Moi!

Kun Siiri oli maastossa putsasin karsinan ja vesi- ja ruokakupin. Nyt oli jo pakko lähteä koska äitini oli odottanut jo niin kauan.

Muistathan että taluttelu tulee mukaan tehtäviin ykköskurssin jälkeen :) Sen alkuun ei ole enää kauan, eli ei tarvitse pitkään odotella. Kiva että saitte seuraa ulkoiluun, Tuuli ja Ada ovat puuhailleet tallilla jo pitkään ja osaavat varmasti auttaa - sekä tietysti näyttää parhaat maastoreitit!

4.3.2009 - Tavallista Siirin elämää
"Se tamma teki sen taas!", kuului käytävältä, kun Iida oli ruokkimassa aamulla tallin hevosia. "Niin teki mitä?", kysyin kurkatessani Ilkan karsinalta. "Tökki turvallaan niin lahjakkaasti ruokakauhaa, että kaadoin puolet kauroista maahan. Syököön sitten sieltä, jos se on hauskempaa..", Iida jatkoi. Nauroin vain hänen tuskastumiselleen, eikä ihme - Siiri kyllä keksi kaikkea pikkujäynää silloin tällöin. Oli ihmeellistä, jos puoliverimammamme ei joku viikko kääntäisi riimuaan ympäri tarhaillessaan, luikerrellut karinasta ulos tai kaatanut harjapakkia kiireisellä hetkellä. "Se on osa Siirin persoonaa, eiköhän ne kaurat löydy sieltä maastakin", lohdutin työkaveriani. Eikä aikaakaan kun Siirin karsinalla kuului vaimea tuhina ja mussutus - tamma kyllä löysi kaiken mitä maahan oli kaatunut, eikä sitä näyttänyt haittaavaan yhtään kyseinen tarjoilutapa.

Iltapäivällä kävin lukemassa sähköpostejani ja huomasin että tallilla aiemmin käynyt Jenni K. oli innostunut hoitomahdollisuudesta. Vastausviestissä toivotin hänet tervetulleeksi ja kerroin keneltä hän voisi kysyä ensimmäisenä päivänä apua. Nyt vain odotellaan innolla :)

28.2.2009 - Hoitotarina
Tulin noin 2 tallille. Menin viemään hoitajien huoneeseen reppuni ja menin katsomaan saman tien tuntilistaa. Siiri olisi nyt menossa tunnille. Selvitin onko tunti maneesissa, missä se olikin. Kävelin maneesiin jossa kaikki hepat olivat juuri päässeet sisälle. Katselin tuntia hetken ja huomasin, että Siirin ratsastaja Janita oli hyvä ratsastamaan ja oli juuri sopiva Siirille.

Hetken päästä päätin mennä siivoamaan Siirin karsinan ennen kuin se tulisi tunnilta. Hain lantalasta kottikärryn ja talikon. Siivosin Siirin karsinan ihan rauhassa. Lopuksi hain lisää puruja karsinaan, koska niitä olisi ollut muuten liian vähän ja loukkaantumisriski olisi ollut suurempi Siirin piehtaroidessa. Sen jälkeen menin hakemaan ämpäriä ja sientä, että voisin pestä Siirin ruoka- ja juomakupin. Ehdin kävellä vain muutaman karsinan ohi kun tuntilaiset tulivatkin jo.. Päätin jättää reissun kesken ja tehdä sen hiukan myöhemmin.

Kävelin Siirin luo, kun Janita oli juuri kääntämässä hevosta karsinaan. Kysyin Janitalta,
-Tarvitko sä apua?
-En, mut kiitti kun kysyit. Jos olisin menny jollain hankalammalla hepalla kun Siiri nii olisin voinukki tarvita.
-Ok, mut nähään taas.
-Joo, moikka!
-Moi!

Päätin mennä käärimään pinteleitä satulahuoneeseen, koska en pääsisi nyt Siirin karsinaan siivoamaan.. Käärin siinä noin 20 pinteliä, jonka jälkeen palasin Siirin karsinan luo. Siiri oli viety takasin pihalle vielä hetkeksi. Putsasin nyt sen ruoka- ja juomakupin. Hetken päästä hepat haettiin jo sisälle. Autoin tuomaan heppoja sisälle. Sen jälkeen Harjailin ja tutustuin Siiriin. Kun ruokinta-aika koitti autoin jakamaan ruokia muillekkin hepoille kuin Siirille. Nähdään! :)

Janita on kyllä kieltämättä todella passeli ratsastaja Siirille, kaksikolla synkkaa todella hyvin :) Teilläkin näytti yhteistyö pelaavaan hyvin tamman kanssa! Ehdit tutustua hevoseen ja tallin arkeen, eli ei valitettavaa tai ohjeistettavaa tästä kerrasta. Jatka samaan malliin vain, ja tervetuloa vielä kerran. Lisään sinut hoitokurssille sekä tunneille :)

24.12.2008 - Hoitotarina
Nyt on joulu ja olin matkalla tallille. Olihan minun annettava Siirille joululahja. Poskeni punottivat ja nenäni oli jäässä. Kello oli jo illan puolella. Jotain seitsämän sillä olin menossa ilta-talliin Ainon kanssa. Toivottavasti ei ole paljon porukkaa ilta-tallissa. Pian olin tallin pihassa ja menin sisään. Menin moikkaamaan Siiriä. Avasin sen lahjan kunnes Aino tuli. Aino tervehti minua ja kysyin minne voisin Siirin lahjan panna. "Voit syöttää sen porkkanan ja voisit viedä sen hatun kaappiisi tai Siirin hoitopakkiin." Aino vastasi. "Selvä. Laitan hatun kaappiini." Annoin Siirille porkkanan paloja jotka sen rouskutteli tyytyväisenä. Taputin pollea vielä ja lähdin Ainon mukana laittamaan ilta-ruokia.

Edellinen tarinasi on edelleen keskeneräinen ja olen odotellut siihen jatkoa :) Kirjoitapa se joku päivä valmiiksi, niin saadaan sinulle hoitomerkintä siitä (sekä tästä, sitten kun valmistuu).

10.12.2008 - Menohaluja
Riston kera trailerissa kohti Heleää matkasi myöskin Siiri-tamma. Auton perässä matkasivat kaksi energiapommia ja sen huomasi kyllä itse tunnillakin. 120cm estevalmennus meni meiltä oikein hyvin (ainakin omasta mielestäni), treenin aiheena oli tällä kertaa leveät esteet (trippeli, okseri, vesihauta) sekä tietysti esteelle lähestyminen ja etäisyyden arviointi. Siiri todella näytti osaavansa hypätä ja mietin jo hetken kuinka korkealle tässä loikitaan. Valmentaja Laine kertoi tällaista menostamme:

Siirillä oli tänään paljon menohaluja, mutta osasit hillitä sitä melko hyvin. Muista, että sinä olet se, joka määrää, vaikka Siiri kuinka olisi sitä mieltä, että se itse tietää paremmin. Sinä päätät, millaisia riskejä otatte. Pidä siis vauhti käsissä ja askel kontrollissa, äläkä päästä tammaa hypyn jälkeen omille teilleen. Vauhdista voitte ottaa ilon irti leveitä esteitä lähestyttäessä, kunhan saat askeleet sovitettua niin, ettei lähestyminen mene pieleen. Anna kunnon avut, vaikka Siiri olisikin herkkä, sillä se tarvitsee kaiken voimansa leveämmän vesihaudan ylitykseen. Enimmäkseen onnistuitte hyvin kaikilla muilla esteillä paitsi vesihaudalla, jossa "esteen päälle" laskeutuminen ei ole niin konkreettisesti haitallista. Älä anna Siirin lyhentää hyppyä, vaan aja se kunnolla eteen niin että ponnistus kantaa haudan toiselle laidalle, eivätkä kaviot osu veteen.

Vesitreeni on totta tosiaan jäänyt vähemmälle, mutta muuten kyllä intoa ja hyppyä löytyi. Ehkä kesäksi erikoisestekurssi ja sinne Siiri näyttämään miten meillä hypätään vaikka tukkikasan yli (: ?

24.10.2008 - Hoitotarina
Heräilin aamulla ja katsahdin kelloon. "Yhdeksän! Eikä ja minun piti olla jo nyt tallilla."  Puin äkkiä ja menin syömään. Pakkasin reppuun leipää ja mehua. Lähdin pyöräilemään tallille.  Tallilla huomasin  White Eyen ja Tristan SWn  olevan tarhassa. Vein pyörän telineeseen ja astelin talliin. Lähdin kohti pääkäytävän perää. Ihmeellisesti karsinassa ei ollut Siiri vaan Romeo. Kysyin yhdeltä tytöltä minne Siiri oli kadonnut. Tyttö sanoi Siirin olevan yläkäytävän keskiosassa. Menin sitten sinne ja rapsuttelin Siiriä. Kävin hakemassa satulahuoneesta Siirin riimunarun ja harjapakin. Samalla matkalla vein reppuni hoitajien huoneeseen. Vein pakin Siirin karsinan eteen ja sidoin Siirin kiinni karsinaan. Otin Siirin talliloimen pois ja laitoin sen karsinanovessa olevalle loimitelineelle. Harjailin ensin pölärillä ja sitten perusharjalla. Harjasin pään ja selvittelin hepan hännän ja harjan. Otin kaviokoukun ja aloin putsata kavioita. Siiri nosteli hyvin kaviot ja tutki samalla taskujani. Rapsutin tammaa ja laitoin kaviokoukun pois. Vein harjapakin ja palasin Siirin luo. Irrotin tamman ja lähdin viemään sitä ulos.

Taluttelin Siiriä ensin pihassa ja sitten lähdimme maastoon. Lähdimme tietä pitkin Sorsalammelle jossa kahluutin matalalla Siiriä. Tamma tykkäsi kahluusta, mutta lähti silti pois lammelta. Lähdimme lammen viertä menevää polkua. Mietin menisimmekö raviradalle vai polkua pitkin tielle. Päätin että menemme tielle. Kun menimme tienreunaan valtatien poikki meni suuri rekka-auto, Siiri nousi pystyyn ja vetäisi minut kauemmas. Sain rauhoiteltua tamman ja matkamme jatkuin valtatien yli. Jatkoimme matkaa polkua pitkin. Ajattelin vielä käydä pellolla mutta Siiri ei. Se veti minua tallia kohti. En antanut periksi vaan käänsin tamman ja teinkin voltin sillä en halunnutkaan mennä pellolle. Jatkoimme polkua joka vei suoraan tallille emmekä sitä mikä vei ensin tielle ja sitten tallille. Tallilla katsoin kelloa se oli 11.30. Vein Siirin karsinaan, otin siltä riimun pois ja jätin sen karsinan ovessa olevaan koukkuun. Toiseen koukkuun laitoin riimunarun.

Menin hoitajienhuoneeseen ja menin pöydän ääreen. Otin repustani leipäkakun ja mehua. Luin joitain lehtiä mitä oli pöydällä. Pian kello oli 12.15, lähdin rapsuttelemaan Siiriä. Kävin samalla moikkaamassa paria muuta heposta. Kävin tutustumassa kenttään ja maneesiin tulevia ratsastus kertoja varten. Kävin myös kasvatti tallissa jossa oli pikku söpöläisiä. Pinja oli ehdoton suosikkini ja myös Kentti.  Menin hoitajienhuoneeseen ja katsoin hoitaja listaa. Olin suorittanut Hoito1 ja minut on hyväksytty Hoito2 suorittamiseen. Ketään muita ei ollut suorittamassa joten aion saada parhaat pisteet. Kello oli 13.50 joten menin valmistamaan Siiriä tarhaan. Laitoin Siirille toppaloimen ja kangasriimun päähän. Lähdin taluttamaan Siiriä tarhaan. Pian Ada toi Tuulen Siirin seuraksi. Rupattelimme koko matkan talliin.

Muistahan jatkaa tarinasi joskus loppuun :) !

20.7.2008 - Hoitotarina
Kävelin hiekkaista tietä pitkin määränpäänäni talli Golden Horse. Olin innoissani koska sain alkaa hoitaa Citrus pv eli Siiriä. Hyppelin innoissani tiellä kun talli pian häämötti edessäni. Menin talliin ja Etsin Citruksen karsinan. Se oli pääkäytävän viimeinen.

Rapsuttelin Siiriä ja annoin sille namun. Kävin äkkiä hakemassa satulahuoneesta Siirin harjat ja palasin Siirin luo. Olin ottamassa Siiriä käytävälle kun se työnsi turpansa isoon taskuuni. "No no. Ei siellä mitään ole" Sanoin sille ja otin Siirin käytävälle, aloitin perusharjalla pitkin vedoin, otin pölärin ja viimeistelin sillä Siirin. Otin pääharjan jolla putsasin Siirin pään. Laitoin sen pakkiin ja otin sieltä kaviokoukun. Pyysin Siiriä nostamaan kaviota samalla kun liutin kättäni alas päin. "Nosta" sanoin sille, mutta Siiri ei nostanut. Kokeilin uudestaan ja se onnistui. Sanoin jokaisen kavion kohdalla "Nosta" jotta Siiri nostaisi sen. Puhdistettuani kaviot taputin Siiriä kaulalle "Hyvä tyttö." En edes kerennyt huomata kun Siiri tempaisi kaviokoukun kädestäni ja viskasi sen melkein Pääkäytävän toiseen päähän. Toruin vähän Siiriä ja lähdin hakemaan kaviokoukkua. Palasin kaviokoukku kädessäni Siirin luo ja laitoin sen pakkiin. Irroitin Siirin käytävältä ja laitoin sen päitsiin riimunarun.

Lähdin Siirin kanssa ulos. Taluttelin sitä Päätallilta kentälle. Kenttä näytti olevan tyhjä joten voisin talutella siellä Siiriä. Menimme käyntiä ravia ja laukkaa. Laukassa oli vaikea pysyä perässä mutta kyllä sekin onnistui. Kello oli jo 13.50. Lähdin äkkiä tallille Siirin kanssa jossa kuivasin sen. Putsasin Siirin kaviot ja harjailin sitä vähän. Annoin Siirin olla karsinassaan 5min kun lähdin viemään sitä Tuulen seuraksi. Tuuli ilahtui heti kun Siiri ravasi sen luo. Tytöt laukkasivat tarhan toiseen päätyyn ja alkoivat syömään. Menin talliin ja laitoin riimunarun paikoilleen. Hain kottarit, talikon ja menin Siirin karsinan luo. Aloin puhdistamaan Siirin karsinaa niin että otin kaikki pinta pissat pois ja kasasin sitten purut yhteen läjään. Sieltää sitten lannat vyöryivät alas ja se oli helppo puhdistaa. Lähdin viemään lantoja lantalaan ja tyhjensin ne sinne. Vein kottarit paikoilleen ja otin purulasta puruja. Menin Siirin karsinan luo ja laitoin purut sinne. Otin vielä karsinan reunoilta purut keskelle siististi että Siiri saisi "itse" laitella purut koko karsinaan. Vein nekin kottarit pois ja talikon myös.

Kävelin sen jälkeen satulahuoneeseen. Katsoin Siirin varusteita. Satulavyö oli karvainen niinkuin oli huopakin. Otin harjan jolla harjasin ne jonka jälkeen laitoin ne paikoilleen. Otin Siirin kuolaimet ja pesin ne kuumalla vedellä. Kun olin sen tehnyt laitoin ne paikoilleen ja menin hoitajien huoneeseen. Kävin WC:ssä ja menin syömään mukana olleita eväitäni. Kirjoitin vielä lopuksi Siirin hoitokirjaan ja lähdin hakemaan pollea sisälle. Kun Siiri oli karsinassa lähdin.

Muistathan että taluttelu tulee mukaan tehtäviin vasta hoitokurssi 1:sen jälkeen :) Tiedän että tallin kurssitoiminta on tällä hetkellä vähän nokallaan, mutta asia on mielessäni ja pureudun siihen heti kun vaan löydän tarpeeksi aikaa. Muuten Siirin kanssa touhuaminen tuntui tänään sujuvan oikein luontevasti.

10.7.2008 - Hoitotarina
Olin jo monesti käynyt Golden Horsessa, katselemassa tunteja, ja oli myös pyytänyt hoitsukseni Wilmaa mutta sillä oli jo hoitaja. Parin viikon päästä muutama hoitaja lopetti ja näin ihanan kauneuksen. Pv tamma Citrus vei sydämmeni ja pyysin sitä hoitsukseni. Nyt olin menossa hoitamaan sitä.

Kävelin tuttua tietä pitkin tallia kohti. Pian edessäni näkyi laitumia, hevosia ja vihdoin talli. Kävelin talliin ja etsin vähän aikaa Citrusta. Matkalla huomasin Wilman ja rapsutin sitä. Matkani jatkui pääkäytävää pitkin josta aijoin kääntyä takakäytävälle kun huomasin Citruksen. Sen karsinassa luki
"t.Citrus "Siiri"
pv - 166cm - 1994
ruokinta text text"

Ilahduin Siirin näkemisestä ja rapsutin sitä vähän. Lähdin heti hakemaan Siirin harjapakin ja palasin takaisin karsinalle. Otin Siirin käytävälle jossa aloin harjata sitä. Ensin kovalla harjalla, pehmeällä harjalla ja vielä pölärillä. Siinä meni n.40min. Otin pakista pääharjan jolla putsasin Siirin pään sitten otin kaviokoukun ja rapsutin Siirin kavioista lian pois. Selvitin vielä Siirin hännän.

Siiri tykästyi heti uuteen rapsuttelijaan, taisit heti oivaltaa parhaat rapsuttelupaikat :) Tamman pölykerros saatiin pöllytettyä unholaan ja samalla tutustuitte jo toisiinne. Kiva alku!

6.7.2008 - Harjat esille!
Siiri sai itselleen uuden hoitajan näin heinäkuun alkaessa näyttää pölyistä puoltaan. Hiekka pöllyää kentällä ja tarhoissa, laitumelta tarttuu ruohotahroja kun vähän kisaillaan ja pienet kesäsateet saavat roskat tarttumaan ihan kaikkialle. Harjausta siis tarvitaan, joten toivotamme Rusinan oikein tervetulleeksi tallin hoitajapoppooseen :) !

16.6.2008 - Estevalmennus Raven Ratsutilalla
Perustuntijumputuksen ohella koen tärkeäksi, että hevoset pääsevät myös hiomaan taitojaan, niin kisoissa kuin myös valmennuksissa. Raven valmennus tuli juuri sopivasti vastaan, sillä kevätkausi oli saatu alta pois ja laidunkausi häämötti edessä. Suuntasimme siis Siirin kera Raven hienoihin puitteisiin ja näytimme parhaamme. Estekorkeudet vaihtelivat 100-130cm, mutta Siiri selvitti radan hienosti. Ohessa valmentajan, Maryn, kommentti:

Aluksi Siiri liikkui hyvin rauhallisesti ja kuuliaisesti, mutta kun esteet tulivat kehiin, se selvästi virittyi hieman. Sait pidettyä sen hienosti kuitenkin kurissa, mikä ei varmasti ole ihan aloittelijoiden luokkaa. Siiri kolautti muutaman kerran kavionsa puomiin, sillä se oli vähän kiihtynyt. Radan se oppi nopeasti ulkoa ja alkoi vähän ennakoimaan seuraaville esteille, mikä toisinaan tuotti pieniä vaikeuksia. Siiri oli kovin herkkä avuilla jolloin pitää olla tarkkana että pitää käden esteenkin jälkeen kevyenä ja rentona. Kokeneen ratsastajan kanssa se selvästi osaa ja oppii.

Siiristä huomaa, että intoa esteelle löytyy ja tamma osaa todellakin lukea rataa - joskus paremmin kuin ratsastaja. Ongelmaksi tulee lähinnä se, että suorista linjoista tulee kaarevia, kun tamma löytää oman "paremman" reittinsä. Herkkyytensä vuoksi Siirin ratsastaminen äkkinäisesti toiseen suuntaan tuottaa yleensä säröjä yhteistyössä.