Hoitaja-info
Nimi:
Aloittanut:
Hoitaja kertoo itsestään:
--

Suoritetut merkit ja kurssit:
 

xxx = tallimerkintä     xxx = hoitomerkintä     xxx = kisamerkintä

20.9.2009 - "Terveisiä"
Postin mukana tuli postikortti toiselta paikkakunnalta. "Moi Golden Horsen väki!", alkoi sinisellä tussilla kirjoitettu teksti. Jaster kertoi, että he olivat kesän aikana muuttaneet toiselle paikkakunnalle. Läheltä oli löytynyt ratsastuskoulu, jolla hän hoiti nykyään arabiruunaa. "Eihän se ole sama kuin Vilma, mutta kelpaa." Nappasin laatikostosta hevospostikortin ja kirjoitin tytölle vastauksen.

"Hei Jaster!
Kiitos paljon kortistasi, meillä menee täällä hyvin. Syyskausi alkoi pari viikkoa sitten ja olemme olleet innoissamme uudesta tuntijärjestelystä - kaikki sujuu mainiosti! Vilmalle kuuluu myös hyvää, tamma tosin hinkkasi kauniin häntänsä laitumella ollessaan aikamoiseen kuntoon, mutta näyttää nyt jo paremmalta. Kiitos paljon ajastasi hoitajana ja nähdään taas!

Terveisin Aino, Iida, Sinna ja Vilma
PS paljon rapsutuksia sikäläisille tuntihepoille! :)"

1.3.2009 - Hoitotarina
Nyt oli taas aika tulla hoitamaan Vilmaa. Menin viemään ensin kassini hoitajienhuoneeseen ja sitten menin tervehtimään Vilmaa. Se kyhjötti taas karsinan perällä, mutta kun se huomasi, että minulla on herkkuja se tuli ovelle luokseni. Annoin sille porkkanan ja menin hakemaan sen harjoja satulahuoneesta.

Kun tulin takaisin karsinalle Vilma oli edelleen oven luona ja se piristi minua. Juttelin sille rauhallisesti ja talutin sen käytävälle. Otin harjan käteeni ja rupesin pöllyttämään sen likaista karvaa. Vilma oli aika likainen, koska se oli ollut tarhassa vähän ennen tuloani. Karvaa lähti ihan hirveästi, onhan nyt kevät ja hevosilla karvanlähtöaika. Vilma nautti selvästi harjaustuokiostamme. Lopuksi otin kaviot ja selvitin sen harjan ja hännän. Olin lähes yhtä karvainen kuin Vilma kun olin lopettanut harjauksen. Talutin Vilman takaisin karsinaansa ja vein harjat takaisin paikoilleen. Sitten puhdistin itseni hevosen karvoista. Kävin hakemassa luudan ja lakaisin tallin käytävän karvoista.

Menin Vilman karsinaan ja rapsuttelin sitä hieman korvien takaa ja kaulasta. Se nautti siitä todella ja venytti ylähuultaan oikein pitkäksi. Naurahdin sille ja sanoin "Olet kyllä aika hassu, mutta silti ihana". Menin satulahuoneeseen ja ajattelin puhdistaa satulan, huovan ja satulavyön. Otin ensin jalustimet ja satulavyön irti satulasta. Sitten avasin satulahuovan tarrat jotka menevät vastinhihnoihin ja otin huovan pois. Harjasin satulahuovan kunnolla, koska se oli ihan karvainen. Harjasin myös satulavyön karvoista. Sen jälkeen otin sienen ja rutkasti saippuaa ja hinkkasin satulan ja jalustinhihna puhtaiksi.

Laitoin tavarat takaisin paikoilleen ja kiinnitin, jalustimet, satulavyön ja huovan satulaan. Sitten menin vielä Käymään Vilman luona ja rapsuttelin sitä hetken ennen kuin menin hakemaan tavarani hoitajienhuoneesta. Kävellessäni ulos tallista ajattelin "ensi kerralla se varmaan jo muistaa minut, mutta nähtäväksi jää".

Puhtaissa varusteissa kelpaa ratsastella, Vilma käy nyt aktiivisesti sekä tunneilla että kisoissa. Jos haluat lähteä maaliskuussa vaikka kisahoitajaksi, niin ilmoittele - kerron sitten missä olemme ja milloin, apua tarvitaan aina :) Vilma tuntuu kyllä luottavan sinuun jo enemmän, herkuista on toki aina apua ;)

28.2.2009 - Yksityistalli D'arc
Olimme lähtöä varten verkkaamassa maneesin reunassa 3 muun ratsukon kera. Edellämme starttasi juuri Ljusia Kopseen Lotan kanssa, jonka jälkeen pillin vihellys koski meitä. Tervehdin tuomareita ja kannustin Vilman laukkaan. Toinen luokka, 80cm. Edelliseestä tuli voitto ja nyt haettiin samaa fiilistä.

"Aino, mahtavaa - mitä ihmettä te teitte! Siis aivan huippusuoritus! Hyvä Vilma, oot aivan paras tamma!", hihkui Sinna tullessaa meitä vastaan. "Tuleva kisavastaava ottaa roolinsa todesta", hihitin työkaverilleni, jonka titteli olisi maaliskuun alusta lähtien tallin virallinen kisavastaava. Jatkoin vielä sanoen: "En tajua, Vilma oli tänään tosi letkeä hypyissään, ei mitään ongelmia missään. Tuli niin hyvä mieli kun ratsastettiin jälleen nollarata - tähän ollaan koko talvi tähdättykin!". Hypin innoissani trailerin luona, kurkistelin maneesin suuntaan, jotta näkisin milloin Iida ja Rainy tulisivat kisakentiltä. Huokasin syvään ja silitin rautiasta arabitammaa, jonka päälle oli viritetty loimi ja eteen annettu heinäverkollinen syötävää. "Kuule tamma, että osasitkin tehdä omistajasi tänään huippuonnelliseksi. Meistä tulee vielä vaikka mitä!"

31.1.2009 - Hoitotarina
Oli kaunis aamu. Kävelin tietä pitkin ja ajattelin Vilmaa. Millainen Vilma mahtoi olla? Oliko se kauhean ilkeä? Kysymyksiä pyöri päässäni ja ennen kuin huomasinkaan olin päässyt jo tallille.

Astuin tallin ovesta sisään ja kävelin vähän matkaa suoraan ja sitten vasemmalle. Vilman karsina oli suoraan edessäni. Kyllä nyt jännitti ensimmäinen hoitopäivä ja kaikkea! Astuin eteenpäin nähdäkseni Vilman paremmin, mutta se olikin painautunut seinää vasten eikä oikein näyttänyt iloiselta. Päätin kuitenkin antaa Vilmalle itsestäni järkevän kuvan, joten menin sen karsinaan reippaasti ja ojensin pientä porkkanaa. Vilma epäröi hetken, mutta sitten se päätti tulla katsomaan kuka tuo uusi tyttö oikein on. Kun olin antanut Vilmalle porkkanan menin hakemaan sen harjat satulahuoneesta.

Kun tulin takaisin karsinaan Vilma oli taas mennyt nurkkaan seisomaan, mutta en antanut sen häiritä, vaan otin sen rauhallisesti kiinni ja rupesin harjaamaan pitkin vedoin. Vilma nautti harjauksesta selvästi, mutta oli vielä hieman epävarma minun suhteeni. Kun olin harjannut Vilman hyvin laitoin sille loimen ja suitset. Talutin sen ulos ja lähdin maneesille päin. Ajattelin näin ensimmäisellä kerralla vain vähän talutella Vilmaa maneesissa.

Maneesissa ei ollut ketään kun tulin, mutta päätin silti mennä sinne. Kävelin pari kierrosta molempiin suuntiin ja sitten lähdin takaisin tallille. Tallilla harjasin Vilman uudelleen. Kun olin sen harjannut, menin satulahuoneeseen putsaamaan varusteita. Otin satulasaippuaa ja vettä ennen kuin rupesin hinkuttamaan varusteita puhtaiksi. Purin suitset osiin ja hinkkasin jokaisen osan todella tarkasti. Satulankin puhdistin, mutta siihen en nyt tällä kertaa viitsinyt niin paljon panostaa. Kun olin vausteet putsannut menin käymään vielä hoitajienhuoneessa. Sanoin kaikille siellä oleville moi ja lähdin tallilta. kaikenkaikkiaan ihan mukava hoitopäivä. =)

Muistathan että hoitohevosen taluttelu tulee kuvioihin hoitokurssi 1:sen jälkeen - tosin se onkin kohta sinulta jo suoritettu, eli mitään suurta vahinkoa tästä ei ollut :) Vilma on hiukan varautunut vielä, voisitte ensi kerralla vaikka harjailla pitkään karsinalla tai sitten käytävällä. Tamma tykkää toki myös rapsutuksista, niillä voi voittaa luottamusta hyvin :) Alku oli kuitenkin tosi hyvä, toivottavasti tamma alkaa luottamaan vähitellen enemmän.

29.1.2009 - Hiphei!
Kyllä nyt hymyilyttää (: Tällä viikolla tallilla on pyörähdellyt innokkaita tenavaryhmän harjaajia auttamassa meitä hevosten kanssa. Sen lisäksi olemme saaneet monia viestejä vapaista hoitohevosista ja niiden hoitamisesta. Lappuja ei ole turhaan arvosteltu kriittisesti tai palloteltu talliväen maanantaikokouksissa. Selvää on, että uutta väkeä tarvitaan ja jokainen hakemuksen jättänyt on vaikuttanut todella pätevältä touhuun.

Onneksemme myös Vilma (josta on viime syksyn myötä kasvanut yksi huipputammoistamme, jonka kanssa aiomme kavuta vielä vähän korkeammalle) sai hurmattua itselleen oman hoitajan. Jaster pääsee aloittelemaan näin tammikuun lopulla - kevättä kohti, eikö vain :) ? Hoitouraa on kiva kasvattaa samalla kun päivät pitenevät ja lämpötilat nousevat.

22.12.2008 - Vilmalle hoitaja?
Hiljaiseksi jäi tamman syksy, tai onneksi elämään iloa toi pikkuinen Beea-varsa, joka puolivuotiaaksi asti asusti tallilla luonamme. Sen jälkeen arabitamma löysi kodin ja on nyt kasvamassa toisissa maisemissa. Vilma toimi emänä oikein hyvin ja vieroituskin sujui lähes ongelmitta :)

Nyt kun vielä löytyisi jostain Vilmalle oma hoitaja, jonka kanssa hoitaa tamman pehmeä talvikarva kuntoon, käydä maneesissa harjoittelemassa kouluratoja ja rentoutua tarhassa juttuja kertoen.

19.6.2008 - Hoitotarina
Tänään olikin sitten toinen hoitokertani Golden Horsessa. En voi sanoa, että Vilma olisi tunnistanut jo minut ja innokkaasti hörissen tullut karsinan ovelle vastaan. Päin vastoin, tamma kyhjötti taas epäluuloisena karsinansa nurkassa, kun tulin ja kesti oma aikansa, ennen kuin se uskalsi tulla varovaisesti tervehtimään. Mukanani minulla oli tällä kertaa pieni lahjus - pala porkkanaa, jonka tamma sai, kun uskalsi tulla lähelle.

Harjailin tänäänkin Vilman tutustumishetken jälkeen kaikessa rauhassa. Sadesäät olivat tehneet tarhoista kuraiset ja rautias tamma muistuttikin enemmän harmaata kurakerroksen alla. Harjaillessani juttelin myös tammalle koko ajan, kerroin sille kesälomastani, unesta, jota näin viime yönä ja pohdiskelin, minkälainen vauva tamman mahassa mahtoikaan kölliä. Vilma kuunteli minua korvat käännettynä suuntaani rentoutuen pikkuhiljaa. Huolellisen sukimisen jälkeen alkoi tamman punertavanruskea karva tulla esiin sen pölykerroksen alta ja lopulta muistutti Vilma taas omaa itseään.

Kun olin saanut tamman harjattua, kävin taas tarkastamassa Vilman varusteet. Kovin paljoa minulla ei enää ollut aikaa, ennen kuin bussi kotiin päin lähtisi, mutta ehdin harjaamaan satulavyön ja satulahuovan puhtaaksi irtokarvoista ja pesemään kuivuneet kuolat pois tamman kuolaimista. Loppuajaksi menin katsomaan meneillään olevaa tuntia. Samalla pääsin kyselemään Ainolta, koska seuraava Hoitokurssi I järjestettäisiin, sillä olisi mukava päästä tekemään tallilla vähän enemmänkin (:

Nyt heinäkuussa tuntuisi olevan hyvin aikaa myös kursseille, joten toivon että saamme porukan kasaan :) ! Vilmaan tutustuminen vie aina aikansa, mutta onneksi olet kärsivällinen ja annat tammalle mahdollisuuden luottaa sinuun. Hoitopäivänne tuntuvat sujuvan jo oikein rattoisasti.

13.6.2008 - Hoitotarina
Olin jo ties kuinka kauan käynyt Golden Horsessa katsomassa tunteja, muuten vain norkoilemassa ja ihailemassa poneja, varsinkin punarautiasta arabitammaa, johon olin salaa ihastunut. Kun huomasin, että Vilmalla ei hoitajaa ollut, rohkaisin mieleni ja kävin kysäisemässä Ainolta, voisinko mahdollisesti tammaa alkaa hoitaa. Onnekseni sain myöntävän vastauksen ja niin seisoin tallin pihassa innostuneempana kuin pitkään aikaan, olihan minulla oma hoitohevonen! Hengitettyäni hetken sateelta tuoksuvaa talli-ilmaa itseeni, kävelin tuttuun talliin ja suunnistin Vilman karsinalle, joka löytyikin ihan helposti. Jäin hetkeksi tarkkailemaan tammaa, joka kurkisti varovaisena ulos karsinastaan.

Vilma katseli tulijaa epävarmana ja peruutti pois, kun avasin karsinan oven. Hiljaisella, tasaisella äänellä aloin jutustella tammalle, joka vilkuili minua epäluuloisesti karsinan perältä. Astuin muutaman askeleen lähemmäksi ja jäin odottamaan, olihan minulla aikaa antaa tamman tulla tutustumaan minuun omassa rauhassa. Hetken päästä Vilma uskalsikin ottaa askeleen lähemmäksi, se katseli minua edelleen tarkkaillen ja kurotti kaulaansa haistellakseen minua. Pian tamma otti toisenkin askeleen ja kun se oli tarpeeksi lähellä, silitin varovasti sen kaulaa. Pikkuhiljaa Vilma alkoi rentoutua, se laski päätänsä, eikä muutenkaan vaikuttanut enää niin jännittyneeltä. Kehuin tammaa ja hain sen harjat sen karsinalle.

Aloitin Vilman harjaamisen rauhallisesti kumisualla. Tamma oli onnistunut kuraamaan itsensä tarhassa ja kaipasi tosiaankin pientä puunausta. Kuivunut muta karisi pois ja Vilma nautiskeli harjauksesta silti aina välillä vilkuillen minua kysyvästi. "Kuka hemmetti sinä oikein olet?" tamma näytti kysyvän vielä hieman epäluuloisena. Siirryin harjaamaan Vilmaa perusharjalla ja viimeisetkin liat saivat lähteä, pöly vain leijaili meidän ympärillämme. Lopuksi harjasin pään vielä pehmeällä pääharjalla ja putsasin kaviot, jotka Vilma nosti helposti ylös.

Pelkkänä harjaajana, minulla ei kovin paljoa tekemistä ollut vielä tallilla ja harjattuani Vilman päätin mennä tarkastamaan sen varusteita, ja katsomaan, jos ne vaikka kaipaisivat pesua. Varusteet näyttivät olevan ihan hyvässä kunnossa, satulan ensimmäinen vastinhihna oli hieman kulunut, mutta ei kuitenkaan vielä missään hajoamispisteessä. Varusteet eivät näyttäneet myöskään kovin likaisilta, mutta kuolaimiin oli jäänyt jotain töhnää, jonka pesin ja rapsuttelin pois. Tämän jälkeen menin hetkeksi vielä katsomaan tuntia ja sitten lähdinkin jo kotiin.

Aika on tarpeellista Vilman kanssa, pääsittekin jo tutustumaan toisiinne tamman ehdoilla. Hoitopäivä kuulosti kokonaisuutena todella hienolta, tallirutiinit ovat sinulla hallussa ja pärjäsit hienosti ison tallin sokkeloissa. Talliväki lahjoittaa uskaliaalle tapaturmapäivä-hoitajalle uuden turvakypärän suojaamaan loppukesän hoitohetkiä ja ratsastusretkiä!

11.6.2008 - Taas hellitään Vilmaa :)
Pitkän etsimisen jälkeen myös Vilma sai itselleen oman hoitajan, Tamma onkin ollut koko kevään Iidan hoidettavana, mutta tänään Santha kävi kyselemässä itselleen uutta hoitohevosta. Emmehän me voineet kieltäytyäkään - sen verran mukavalta tytöltä hän vaikutti :) ! Toivotamme siis Santhan vielä kerran tervetulleeksi Golden Horsen hoitopoppooseen!

Eikä muuten kuulu Vilmallekaan yhtään hassumpaa, sillä parin kuukauden päästä on oletettavissa uusi varsa. Tamma astutettiin kuukausi sitten (12.5) arabiorilla Elgwir Balarel. Eowynin omistama upea ori lumosi aluksi minut ja myöhemmin toki myös Vilman. Astutus sujui loistavasti, onkohan meidän Vilmassa vähän äidin vikaa ;)

Nyt siis odotamme että massu paisuu ja pikkuinen masuasukki kasvaa terveeksi hevoseksi. Tulevaisuus on vielä täysin auki, jos sieltä putkahtaa ori, niin kaveri jää mitä luultavammin tallille kasvamaan - aluksi siitoskäyttöön ja myöhemmin sitten ruunauksen myötä tuntihevoseksi. Aika näyttää, nyt vain pidämme huolta että molemmat saavat elää rentoa ja tasapainoista elämää - siinä Santha on varmasti suuri apu!