|
VIRTUAALIHEVONEN //
A VIRTUAL HORSE suomenhevosruuna O N N I K K A |
|
|
NIMI
Onnikka "Onni" SÄKÄKORKEUS 157cm VÄRI punarautias SYNTYNYT 14.7.1999 IKÄ 9 vuotta (reaali-ikääntyminen) REKISTERINRO VH-29043 KASVATTAJA Kai Lahtela, Tiipola Onni käy vaelluksilla sekä tunneilla. RATSASTETTAVUUS:
Helppo Tarhakaverini on suomenhevosruuna Paapeli |
![]()
ISÄ
Klaus T |
|
ONNIN VANHEMMAT |
|
|
Isä Klaus T on vuonna 1993 syntynyt koulupainotteinen ori, joka on ehtinyt näin vanhemmiten tutustua myös metsätöihin. Vankkarakenteinen ori on tunnettu matkaavoittavasta ja pehmeästä käynnistään. Väriltään Klaus on punarautias ja korkeutta herralta löytyy hienot 159cm. Mikään ruusukehai Klaus ei ole koskaan ollut, mutta se on saanut tasaisen hyviä tuloksia helppo A -tasolta. Emä Rantina on pesunkestävä työhevonen, joka on asunut Tiipolan tilalla vuodesta 1995. Onnin syntyessä metsätyöuraa oli takana jo useampi vuosi, eikä vuoden 1990 tamma ole koskaan kieltäytynyt reen edessä kulkemisesta. Innokas, ehkä jopa hieman työnarkomaanin piirteitä omaava, Rantina on tullut tunnetuksi myös ihanan luonteensa ansiosta. Tähän mennessä kaikki tamman varsat ovat olleet varsinaisia ihmisten ystäviä, eikä Onnikaan tee asiassa poikkeusta. Punarautias tamma periyttää luonteensa lisäksi myös hyvää notkeutta ja takaosan pyöreää liikettä. |
|
|
ONNIN HISTORIA ENNEN TAMMILEHTOA |
|
|
Onni on ollut ennen Tammilehtoa maatyöhevosena. Vaikka herra ei olekaan kovin vankkarakenteinen, niin hyvinhän tuo on rekeä ja auraa pystynyt vetämään. Nuorena jo metsätöihinkin kasvanut Onni nelivuotiaana sai ekan keikkansa ja hoiti tehtävänsä oikein hienosti vanhan Riinan (Rissariina) vierellä. Siitä lähtien puut, säkit ja aura on kulkenut Onnin takana oikein taidokkaasti. Miksi sitten työhevonen Tammilehtoon? Onni näytti olevan myynnissä Tiipolassa ja kun siellä käväisimme maaseutumessuilla, jäin totuttuun tapaan juttelemaan hevosihmisten kera. Ihastelin hienoa ruunaa, joka pienessä tarhassaan hörisi ja söi heinää. Eihän siinä kauan mennyt, kun pidin hallussani Onnin papereita sekä myyntikirjaa. Ensimmäinen työhevonen asteli Tammilehtoon 26. toukokuuta 2007. Samana iltana tallille hankittiin sekä reki että aura. Näin jälkeenpäin sitä on jopa tullut harmiteltua, että Onni on ruuna. Hyvärakenteinen, ja -liikkeinen Onni olisi varmasti suosittua seuraa myös tammojen keskuudessa. Mutta minkäs voit, kun lääkäri on jo temppunsa tehnyt... |
|
|
TÄLLAINEN ONNI ON... Ruunan tunnistaa tyypillisestä suomalaisesta luonteesta; huomio, herkut ja rapsutukset kelpaavat, ja raipalla pääsee eteenpäin jos muuten ei onnistu. Onni on kuin luotu seuraeläimeksi (liekö nuoruuden porukalla jotain tekemistä asian kanssa), sillä se sopeutuu olennon kuin olennon seuraan hyvin nopeasti. Ihmisten kanssa se on varsin rauhallinen ja kulkee tasaisesti vierellä riimunnarussa ollessaan. Toki mitään ei voi antaa ihan noin vain, ja onhan Onnilla ikävä tapa kenkkuilla kavioita nostaessaan - 'puolimatkaan ja maahan. Ei kun sittenkin ylös... tai jos nyt vaikka nostaisinkin tämän toisen puolen jalan ensin?'. Omaa rauhaa ruuna kaipaa vaan unten maille päästyään. Muutama aamuherätys liian aikaisin on näyttänyt, ettei meidän Onnikka olekaan säysein tapaamamme hevonen. Aina voi vähän irvistää typerille herätyskelloa leikkiville ihmisille. Muiden hevosten seurassa Onni tulee toki myös toimeen ilman mitään sen suurempaa ongelmaa. Vain ihmisten outo kapistus, nimeltään riimu, tuntuu olevan ylitsepääsemättömän hankala pitää ehjänä päässä - tai ylipäätään päässä. Tultuaan vuonna 2007 tallille, ruuna ehti pyöriä laitumella muutaman kuukauden riimun kanssa. Kun kesän lopulla riimutilastot näyttivät jo kaksinumeroista lukua, oli aika suojella niin omistajan hermoja kuin rahapussiakin. Onni menee ulos ilman riimua, ellei riimussa roiku naru ja narun päässä ihminen. Roikkua on myös oikea termi siinä suhteessa, että kevään ensimmäisillä laidunkäynneillä ruuna voi mennä vauhdilla kohti vihreää, tuli taluttaja perässä tai ei... ;)
Jos Tammilehdossa pitäisi kruunata joku maastoratsujen aatelistoon, olisi Onni siellä heti. Ruuna on kuin luotu sammalmättäille käyskentelemään, laukkaamaan pellonreunaa ja ravaamaan lammenrannassa vesipisarat roiskuen. Tasaiset askeleet eivät onneksi jää vain metsikön suojiin, vaan herrasta löytyy sulavalinjainen kouluratsu myöskin aitojen sisällä. Tosin raippa ei ole koskaan hassumpi keksintö, Onni kun osaa myös laiskotella oikein olan takaa. Työn tuloksena on kuitenkin notkeaakin notkeampi suomenhevonen, jolta luonnistuvat varsinkin pohkeenväistöt todella näpsäkästi - ei meidän muut ruunat ravaile niin luontevasti ristiin! Esteratsuksi Onni on hieman hermostuvaa sorttia. Mestaritason papereihin tarvitaan ratsastajalta vakaata kättä, hyvää suuntavaistoa ja kannustavaa asennetta. Näillä nikseillä Onni on varsinainen estetykki ja ennen kaikkea kylmähermoinen kisakaveri. |
|
|
PALKINTOJA
Onnin ominaisuuspisteet |
|