Tammilehto

M A R E N P Ä I V Ä K I R J A Hoitotaso 4 (info) Hoitajat: Saara N. ja --- Hoitaja-info: " Hei, olen Saara Notsalo (vuosimalli 1988). Olen luonteeltani rauhallinen ja tyyni, en suutu oikeastaan mistään - ehkä siksi Mare onkin minulle juuri sopiva hoitohevonen :) Rakastan ruunan epäluuloista ilmettä, kun se ei koskaan voi tarpeeksi luottaa ihmiseen. Rakennamme yhdessä siltaa virran ylitse (onpa runollista!) ja toivottavasti tästä tulee jotain. Tunnistat minut vihreästä lippiksestä sekä todella pitkistä ruskeista hiuksista. Jos kaipaat letitysharjoitusta, käänny puoleeni ;) Kaulassani roikkuu myös usein kamera, joten tule ihmeessä kuvattavaksi! "
	Vaellus, leiri tai muu hevostapahtuma. Kirjoittajana hevosen ratsastaja.
	Hoitajan/talliväen kirjoittama hoitokertomus hevosen elämästä ja tapahtumista.
Estevalmennus 23.1 Valmennuksen pitäjä: Lynn / Aatteen Kartano Taso: 40cm " Käytiin korottamassa vähän herran estetaitoja, kun kuitenkin aika hyvin on sujunut kotikentälläkin. Mare oli energinen ja sen huomaa myös valmentajan kommentista: "Teillä riitti vauhtia, joka on esteratsastuksessa hieno juttu. Esteille lähestytte hyvin, mutta Mare hyppää helposti liian aikaisin ja tiputtaa puomin takajaloillaan. Sinun pitäisi saada vauhtia sen verran enemmän alas ennen estettä, että Mare ei hyppäisi niin aikaisin. Näin isoilla askelilla Mare ei pystykään lähestymään estettä yhtään enempää, jotta hyppy olisi vielä mahdollinen. Eli siis askeleet pienemmiksi ennen estettä." 40cm on nyt virallinen taso, tästä on matka vain ylöspäin! terveisin, Jaana "
Heinäkuu: viikot 27 ja 28 " terveisin, Saara N. "
Kesä-Heinä: viikot 25 ja 26 " Keskiviikkoon asti Tuula treenasi Marea leirin puitteissa. Kävin kuvaamassa heidän suorituksiaan keskiviikon merkkisuorituksessa. En ole vähään aikaan nähnyt ruunaa noin keskittyneenä ja tarkkaavaisena (: ! Vaikka Onni juoksi, pukitteli ja hirnui laitumella, Mare vain kipitti eteenpäin heilutellen kevyesti korviaan. Ruuna lomaili to-pe välisen ajan ja viikonloppuna kävinkin sitten taluttamassa jälleen ruunaa maastossa. Kesäkuu veteli viimeisiään ja omien kiireideni vuoksi päätimme, että Mare saisi olla yötä päivää viikon lomalla. Laidun käytiin läpi kymmeniä kertoja, niin käynnissä, ravissa kuin myös laukassa ja ruunalla oli niin hauskaa! Kävin torstaina harjaamassa ponin laitumella, mutta kaveri juoksi kyllä tehokkaasti pakoon aina kun vain sille päälle ryhtyi. Oli siis parempi sitoa kaveri hetkeksi aitaan ja jatkaa puhdistusta sitten :) On ihana nähdä miten Mare osaa nauttia lämpimästä kesästä. terveisin, Saara N. "
Koululeiri 17.-20.6 Leirin vetäjä: Jaana Leirin taso: Helppo C " Heh, en olisi voinut uskoa, mutta ilmoittauduin kuitenkin koululeirille ja toivoin vielä Marea ratsukseni :) Jotkut naureskelevat että turhaan tällainen mummo ponin selässä yrittää pysyä, mutta lapsuuden ratsastusmuistot pippurisilla shettiksillä tulvivat mieleeni joka kerta kun Mare pukittaa iloisesti. Kenttä olikin mukavan lämmin paikka, saimme hikoilla ihan tarpeeksi koko leirin aikana. Sunnuntaina haimme vain tuntumaa hevosiin perusharjoittelulla, maanantain aloitimme sitten temponmuutoksilla. Marelta lyötyvät kyllä lisäykset, mutta lyhennettäessä säntäsimme moneen otteeseen kylkimyyryä keskustaa kohti. Takaisin uralle vain ja raippa muistuttamaan uran suoruudesta. Ja kyllä sieltä tuli muutama askel ravissakin rennosti tikittäen :) Erävoitto! Tiistain tunnilla Jaana pisti meidät vaikuttamaan istunnalla. Mare yritti kovasti laukannostoista lähteä alta pois, mutta ihmeen hyvin pysyin selässä vaikka jalustimet olivatkin poissa jaloista (siis tarkoituksella ;). Keskiviikkona oli jo vähän haikea olo, mutta saimme suorittaa vielä C-merkin kouluohjelman Jaanan tarkkaillessa. Paperiimme tuli iloinen hymynaama ja teksti: "Tuula ja Mare - todella hieno pari! Ponin korvien välistä voi melkein kuulla pienen kuiskutuksen "tottelen apuja, tottelen apuja, minne nyt?"." Kyllä siinä nousi hymy taas korviin asti (: terveisin, Tuula "
Ratsastuskilpailut 13.6 Paikka: PT Sanaton Luokka: Helppo C " homma lähti hyvin käyntiin, ruuna saatiin traikkuun puolessa tunnissa ja sitten posoteltiin PT Sanattomaan. Radalle menoa ennen Maren piti näyttää, että hän on sitten nuori, villi ja varmasti vielä ori, vaikka jalkoväli olikin tyhjempi kuin muilla (epäilen vähän onko Marea oikeasti ruunattu koskaan ;). Pomppuloikkia saatiin siis esitellä, mutta sain kaverin hyvin avuille ja keskittymään eteenpäin menemiseen minun sääntöjeni mukaan. Rata oli todellinen unelma, jos ei ajatella laukannostoja eikä sitä kamalaa laukkaympyrää. Muuten Mare näytti hienot pysähdykset sekä peruutukset. Loistava poni! terveisin, Jaana "
Kesäkuu: viikot 23 ja 24 " Soitin heti maanantaiaamuna tallille ja varasin itselleni kaksi yksityistuntia. Ensimmäinen oli tiistaina, jolloin harjoittelimme apujen kevyttä käyttöä erilaisissa tilanteissa. Kai ohjasi meitä paljon pääty-ympyröille, joilla ruunan piti asettua ilman, että pohkeen läheisyys aiheuttaisi vauhdin kasvua. Ravissa varsinkin vauhti kiihtyi kiihtymistään ja rikkoutui laukaksi pariin kertaan. Jatkoimme perjantaina jälleen saman aiheen parissa ja kokeilimme nyt myös väistöjä. Käynnissä ne vielä onnistuivatkin jotenkin, mutta ravissa olemattomat lihakseni paljastuivat. Ruuna meni menojaan ja tipahdin heti ekan pukituksen jälkeen. Keskiviikkona pakattiin taas kilpailuvarusteet. Marella koitti vihdoin näytön paikka, sillä Jaana oli ilmoittautunut sen kera helppo C-luokkaan. Jaanaa näytti jännittävän aika paljon aamulla, mutta itse radalla kaikki tuntui sujuvan aika hyvin. Mare lähti tietysti laukkaan todella räjähdysmaisesti, joka verotti pisteitä pahasti - ympyrästä tuli venynyt soikio. Kisoista selviytyneenä ruuna sai loppuviikon lomaa, kunnes sunnuntaina alkoikin jälleen työt koululeirin puitteissa. terveisin, Saara N. "
Touko-Kesä: viikot 21 ja 22 " Maanantain ja tiistain Mare sai totutella tulevaan laidunkauteen. Ruuna oli siis yötä myöten ulkona, kävin välillä katselemassa aidan tuntumassa miten nuorikko pärjäsi. Eipä tuota hetkauttanut mikään sadekuuro, välillä autotieltä kuuluvat tööttäykset tai muut ihmeelliset äänet saivat ruunan jännittymään. Keskiviikkona istahdin lehtiön kera kentän reunalle, sillä Jaana piti meille pitkän teoriatunnin. Hän ratsasti uudella remonttiratsullaan, upealla mustalla puoliveriruunalla, ja näytti, kuinka hevosen tulisi reagoida apuihin askelta lyhentäen. Kirjoitin kynä sauhuten erilaisia asioita muistiin ja toisena hetkenä kuvasin kamerallani liikkeitä sarjakuvauksen myötä. Toivottavasti tästä jäi jotain muistiin :) Viikonlopun olin jälleen sukuloimassa Sapsilassa, mutta maanantaina kuulin, että tallille oli tullut uusi ruuna. Onni näytti ihanalta, mutta se merkitsi Marelle taas uutta laumanjäsentä. Joko Onnista tulisi vihollinen tai ystävä, mutta sen aika ei ollut onneksi vielä. Harjasin viikon aikana Marea pitkään harjauspuomilla, sillä kevään mittaan pihalla kiinni oleminen oli tuottanut suuria ongelmia. Marella oli typerä tapa nykiä päätään koko ajan, ja nyt halusin totuttaa sen siihen, että se olisi kiinni ruoan ollessa aivan turvan ulottuvilla. Sunnuntaina oli ensimmäinen kerta, kun sain ponin puhdistettua niin, että se häsläsi vain kolme kertaa. Edistystä sekin. terveisin, Saara N. "
Toukokuu: viikot 19 ja 20 " Taas oli aika tuntien! Marelle oli tällä kertaa tehty oma tuntisuunnitelma - lähinnä taitavia ratsastajia, eli selkään kapusivat alkuvuodesta tuttu Tuula, tallityöntekijä Kai sekä uusi kasvo; Joe. Hän on englannista tullut vaihto-oppilas ja puhuu jo hyvin suomea. Olemme tutustuneet tämän viikon aikana ja hänellä on ilmiömäinen ote hevosiin. Mare on täysin hallinnassa, vaikka ohja olisikin normaalia löysemmällä. Toivon että voin oppia häneltä jotain (: Marella työt jatkuivat vielä, mutta torstaina sain varastettua koko päivän itselleni - tai siis meille. Lähdimme aamusta heti käymään ponisiittola Deln Poniesissa. Olin käynyt siellä aiemmin jo katsomassa ja kuvaamassa poneja ja tallin omistaja Aino oli kutsunut minut uudestaan käymään. Soitin hänelle aamulla ja varmistin että Mare voisi tarhailla hetken ponien kanssa. Oriseura teki ruunalle hyvää - näytti luulot karisevan kun aidan toisella puolella irvistelikin parin orin porukka. Mare tyytyi syömään maasta löytyviä heiniä ja hirnumaan tammoille. Kotimatkalla törmäsimme jälleen Topposen pariskuntaan, jotka sauvakävelivät meitä vastaan. Mare teki hienon sivuloikan ensin ojaan, mutta hetken ihmeteltyään tepasteli takaisin tielle ja alkoi haistelemaan ohikulkijoita. Meinasin tikahtua nauruun! terveisin, Saara N. "
Huhti-Touko: viikot 17 ja 18 " Meinasin tippua tuoliltani kun luin tallipostin, jossa Kristiina kertoi että Mare olisi tiistaina maasta käsin-kurssin esimerkkihevosena. No, ruuna osasi kyllä tehdä haasteita eri tilanteisiin, joten sinänsä valinta oli täydellinen. Vastasin sähköpostiin että olisin kyllä itse paikalla katsomassa, vaikka en kurssille ollutkaan ehtinyt ilmoittautua mukaan. Ensin kurssilaiset opettelivat vain hevosen taluttamista, joka ei sekään aina Maren kanssa ole helpoin homma. Loppujen lopuksi jokainen kurssilainen onnistui hienosti taluttamaan ruunan traileriin ilman potkuja, pystyynnousemisia tai ilkeilyjä. Marekin sai kiitokset porkkanoiden muodossa - sekä tietysti rapsutuksia koko kurssiväeltä! Toukokuun alkupäivinä olikin paljon vaelluksia, joille Mare ei tällä kertaa lähtenyt mukaan ollenkaan - johtuen myös siitä, että mukana oli aloittelevia ratsastajia. Sen sijaan kävin itse torstaina pitkällä maastolenkillä eväiden kera. Ei yhtään hassumpi maastoratsu, nyt kun välillemme on kasvamassa jonkinlainen luottamuskin :) Treenasin viikonloppuna kentällä laukannostoja sekä peruuttamista, joka ruunan mielestä ei voi mennä suoraan eikä varsinkaan askel kerrallaan. Aikamoinen jääräpää. terveisin, Saara N. "
Huhtikuu: viikot 15 ja 16 " Tuntitoiminta jatkui taas parin viikon ajan. Koska kyseessä oli paljon maastotunteja, Mare sai tyytyä tarhassa juoksenteluun. Pari kertaa se pääsi kokeilemaan johtohevosen hommia ja Tuulan kanssa ruuna treenasi jälleen maneesissa Jaanan ohjauksessa. En itse käynyt kuin yhdellä tunnilla ja senkin menin Papella tällä kertaa. Tuntui oudolta kun alla olikin ydinohjuksen sijaan vakaa kallio - jos nyt niin voisi sanoa :) Jaanan mielestä Maren käytöksessä on tapahtunut suurta muutosta viimeisen kahden kuukauden aikana. Ruuna on kyllä kieltämättä alkanut pitää enemmän korviaan edessä ja unohtanut turhat luimimiset ja uhkailut. Sen lisäksi ratsuna oleminenkin on tasoittunut, kiitos hyvien ratsastajien! terveisin, Saara N. "
Maalis-Huhti: viikot 13 ja 14 " Tiistaina kävi kengittäjä ja sekös olikin Maresta hauskaa! Täysin uusi henkilö ja vielä naputteli kavioita pitkään ja hartaasti. Rauhoittelin ruunaa pysymään paikoillaan kengityksen ajan, sillä siinä meni muita pidempään. Vasemmasta takajalasta kenkä olikin jo tippunut maanantaina ja muihin oli vaihdettava samalla kengät. Onneksemme kengittäjä selvisi ilman kolhuja ja ruuna pääsi astelemaan uusilla kengillään saman tien maastoon kanssani. Loppuviikosta Jaana piti meille hoitajille useita palkkiotunteja, joille osallistuin Marella. Ratsastimme lauantain tunnilla myös puomeja ja muiden hypätessä pientä ristikkoa Mare lähtikin kiihdyttämään raviin ja säntäsi suoraan esteelle. Yritin parhaani mukaan jarruttaa ponia Jaanan huutaessa "anna mennä vain, tuolla vauhdilla se menee kyllä yli!". Nousin seisomaan jalustimille ja tunsin kuinka Mare loikkasi pitkän hypyn ristikon jäädessä totaalisesti maankamaralle. Hämmästyneenä tuijotin hetken vain eteenpäin pysäytettyäni ruunan. VAU! Huhtikuun lämpimät säät ovat sulattaneet viimeisetkin lumet hyvin ja tällä hetkellä laidun näyttää vielä ruskealta mutaläiskältä. Kristiina tosin sanoi, että siellä näkyy jo pientä eloa laidunnurmen suuntaan, joten toivotaan että Marekin pääsee pian ulos laiduntamaan. Ruuna on saanut hyvin lihaksia kasvatettua ja alkaa jo näyttää enemmän kunnon ponilta. Tullessaan kun poni oli aikamoinen rimpula - kiitos pienen tarhan ja vähäisen liikunnan. terveisin, Saara N. "
Maaliskuu: viikot 11 ja 12 " Lasten leiri toi taas uusia kasvoja tallille. Olin itse vain alkuviikon tallilla ja loput jouduin viettämään tätini luona Sapsilassa. Mutta Kristiinan kanssa soittelimme monena päivänä ja kuulin että Mare oli saanut rapsutuksia leiriläisiltä ja pari rohkeaa tyttöstä oli tehnyt ruunalle heinäseppeleen. Oli helpottavaa kuulla että ruuna ei tullut seinistä läpi, tosin en kyllä ajatellutkaan että poissaoloni olisi aivan kamala asia ruunalle. Alkuviikon ratsastinkin sitten enemmän ruunalla, nyt ihan itsenäisesti. Tulin kyllä useaan otteeseen selästä alas, mutta Kia tuli pyydystämään ponin ja auttamaan minut takaisin. Torstaina tajusin mikä hommassa mätti - Mare oli vain niin herkkä avuille (varsinkin kyljistään!), että vähänkin ronskimpi ja vahvempi apu sai ruunan kiehumaan täysin. Perjantaina ehdin ratsastaa vielä tunnin ajan ja tällä kertaa homma sujui paljon paremmin - pidin ohjan kevyellä tuntumalla ja käytin pohjetta vain hipaisten. Istuntaa ruuna seurasi ihmeen hyvin. Viikonloppuna Mare olikin johtohevosena Kain kanssa hoitajavaelluksella. Ruuna oli kuulema mennyt hienosti - mitä nyt vähän säpsähtänyt vastaantulevia autoja sekä paria vanhusta, jotka olivat sauvakävelemässä Merikyläntiellä. terveisin, Saara N. "
Helmi-Maalis: viikot 9 ja 10 " Viime viikolla tullut Alfred oli meille pelastus senkin puolesta, että nyt sain viimein talutusseuraa maastoon :) Ja Alfredin rauhallisuus tuntui vaikuttavan Mareenkin; kun ruuna säntäsi omaan pikku kiihdytykseensä, Alfred vain katsoi ihmeissään toisen temppuja. Kyllähän siinä into laantuu kun kaveri ei tulekaan perässä. Kävimme usein ulkona kävelemässä ja samalla tutustuin myös Kiaan paremmin - tosin kukapa tällä kylällä ei toista tuntisi jo entuudestaan. Lauantaina kävikin sitten eläinlääkäri uusimassa Maren rokotukset ja tekemässä tarkastuksen. Täysin puhtaat paperit ruunalle, jalat kehittyneet todella hyvin ja nyt voidaan aloittaa kunnollinen lihasten kasvatus! Viikolla 10 Mare kävi muutamalla tunnilla. Tuulan kanssa asiat sujuivat, mutta kun loppuviikosta Jaana uskalsi laittaa selkään hiukan kokemattoman ratsastajan, ruuna käytti tilanteen hyväksi ja heitteli ratsastajansa alas pariinkin kertaan. Onneksi mitään ruhjeita ei pudotuksista tullut - Mare ei tosin saanut ratsastajalta pahemmin hymyä tai kiitoksia talliin tullessaan. Sunnuntaina uskaltauduin ensimmäisen kerran ruunan selkään, Kai vierellä kävellen ensin riimunnarun kera ja sitten lopuksi vain maneesin keskellä seisten ja ohjeistaen. Upea ruuna, aivan ihanat askeleet ravissa! terveisin, Saara N. "
Helmikuu: viikot 7 ja 8 " Ystävänpäivänä toin Marelle uuden riimun sekä pussillisen porkkananpaloja. Ruuna alkaa kyllä vähitellen osoittamaan luottamusta tallissa, mutta jaksaa kyllä sikailla ulkona ihan niin paljon kun vain keksii ja ehtii. Kai on ottanut Maren teholiikutukseen ja aloittanut nyt ratsastuksen maneesissa. Olin perjantaina seuraamassa parivaljakon tuntia ja yllätyin kyllä aivan totaalisesti kuinka hienosti Kai sai ruunan kuuntelemaan. Paikoin hän pystyi laukkaamaankin koko uran ilman, että Mare lähti omaan pukkilaukkaesitykseensä. Koko viikon olin ihan haltioitunut tapahtuneesta ^^. Viikolla 8 oli satunnaisia tunteja ja tällä kertaa Mare pääsi oikeasti mukaan tunneille. Tuula - jonka tunnen itse asiassa jo aikaisemmilta talleilta täältä Sorsalammelta - ratsasti 3 tuntia viikon aikana Marella. Ja voin kyllä rehellisesti sanoa, että Tuulan meno oli täysin Kain veroista. Villi ja irvistelevä ruuna olikin yhtäkkiä kauniisti jolkottava poni, jolta luontuivat siirtymisetkin kuin vettä vain. Ihan lauhkea Mare ei halunnut olla, vaan jokaisella tunnilla se lähti kerran kiitämään eteenpäin ja sen jälkeen malttoi olla taas nätisti ;) terveisin, Saara N. "
Tammi-Helmi: viikot 5 ja 6 " Pakkaset näyttivät kiristyvän vähitellen ja Marelle pakattiin loimia niskaan, että ruuna kestäisi olla laitumella. Vaikka ulkona oli aika kylmä, tykkäsin kyllä nojailla laitumen aitaa vasten ja katsella ponin menoa. Joka toinen päivä Kristiina juoksutti Marea ja pääsin seuraamaan sitäkin touhua läheltä. En itse kuitenkaan uskalla vielä tuohon hommaan ryhtyä, mutta kävimme viikonloppuna pitkillä kävelylenkeillä maastossa - tosin Marella on ollut vähän liikaa laukkaspurtteja viime aikoina. Tuntien pyöriessä sitä pääsee auttamaan paljon muiden hevosten kanssa, joten Mare jäi vähän vähemmälle huomiolle loimilaukkoineen ulkona. Oli kyllä hauskaa kun torstaina rapsuttelin ruunaa rauhallisesti karsinalla yrittäen saada sitä vähän rentoutumaan sisälläkin, ja yhtäkkiä karsinan ovelle ilmestyi pikkutyttö satulan ja suitsien kera. Katsoin häntä ensin ihmeissäni ja kysyin oliko hän menossa tunnille. "Joo, mä meen tänään Marella!", hän vastasi. Pyysin häntä tulemaan vielä kerran tuntilistan luokse, sillä tuntui tosi oudolta että Mare menisi tunneille jo nyt. Listaa katsoessani huomasin että tyttö oli katsonut vahingossa väärää riviä. "Menet Hildalla - valitan." Tyttö näytti ensin hapanta naamaa, mutta löydettyään Hildan hän taisi unohtaa jo koko tempauksen :). terveisin, Saara N. "
Tammikuu: viikot 3 ja 4 " Olin ainut joka haki Maren hoitajan paikkaa ja täytyy sanoa että itsekin epäröin ensin. Äitini sanoi, että loukkaisin itseni vielä tällaisessa hommassa, mutta ponin taustan kuultuani olin varma siitä, ettei tässä tulisi enää kesällä ongelmia. Ruuna näytti kaipaavaan vain luottamusta ja selkeää pomoa. Kristiina ja Jaana opastivat minua todella hyvin ensimmäisen viikon ajan - opin tallirutiinit ja pääsin jo vähän harjaamaankin Marea. Ruuna ei kyllä vaikuttanut yhteistyöintoiselta yhtenäkään päivänä. Kuun lopulla Mare päästettiin sitten muiden luo tutustumaan laumaansa. Jännäsimme hirveästi mitä siitä syntyisi, mutta ihme ja kumma: Mare uhitteli kerran Papelle, sai niin sanotusti "turpaansa" ja jolkotti tammojen vierelle. Loppupäivä sujui todella rauhallisesti ja tälläkin hetkellä ruuna piehtaroi lumisella laitumella aivan kun se olisi aina ollut näiden hevosten kanssa. Niin ja todellinen ihme tapahtui sunnuntaina! Kun lähdin hakemaan Marea laitumelta, ruuna jopa ravasi luokseni ja tuli nätisti sisälle! terveisin, Saara N. "
Tammikuu: viikot 1 ja 2 " Mare tuli tallille viime sunnuntaina. Huutokaupassa ruuna oli osoittanut kyllä mitä mieltä hän oli sellaisesta käsittelystä ja ylipäätään ihmisistä. Mare päästettiin joka päivä aamuruokintojen jälkeen ulos laitumelle juoksemaan - ja into oli kyllä sen mukainen. Energiaa tästä paketista löytyy varmasti vaikka muille jakaa. Onnistuin löytämään pieniä lisätietoja Maren menneisyydestä, eivätkä ne pahemmin imarrelleet minua. Ruuna on aiemmin ollut pienellä maatilalla lammasaitauksessa tai vaihtoehtoisesti todella pienessä tarhassa, jossa se ei ole päässyt pahemmin irrottelemaan. Perheen tytär oli yrittänyt useaan otteeseen ratsastaa ruunalla, mutta tuloksetta. Enkä yhtään ihmettele. Marelle ollaan etsitty hoitajaa ja sunnuntaina yksi rohkea tyttö on tulossa katsomaan ponia. Toivotaan parasta! terveisin, Kristiina "